Uusi tutkimuslöydös vahvistaa: Suun bakteerit altistavat aivoinfarkteille
Essi van der Ploeg
Shutterstock
Herätys, diabetesta sairastavat: sairautesi hoitotasapaino riippuu myös suusi kunnosta. Suubakteerit vaikuttavat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan merkittävästi niin sydämen, verisuonten kuin aivojenkin terveyteen.
Tuore tutkimuslöydös vahvistaa suubakteerien merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien, myös aivoinfarktien, synnyssä. Olli Patrakka Tampereen yliopistosta tutki väitöksessään suussa viihtyvien viridans-ryhmän streptokokkien esiintyvyyttä aivoveritulppa- ja kaulavaltimonäytteissä – ja tulos oli hätkähdyttävä.
– Streptokokkeja löytyi aivoveritulppanäytteistä peräti 80 prosentissa ja oireilevilta kaulavaltimopotilailta saaduista näytteistä 75 prosentissa. On siis todennäköistä, että nämä suubakteerit ovat olleet vaikuttamassa jollakin tavalla kyseisten tutkimuspotilaiden sairauksien syntyyn, Patrakka toteaa.
Vaikka Patrakka selvitti ainoastaan viridans-ryhmän streptokokkien esiintyvyyttä aivoveritulppa- ja kaulavaltimonäytteissä, hän huomasi, että näytteissä oli myös muita suubakteereita.
– Mikroskoopissa näkyi bakteereja, joita tapaa olla ihmisen hampaisiin kiinnittyneessä hammasplakissa. Vaikka emme niiden määrää ja koostumusta analysoineetkaan, mikroskooppi antoi viitteitä siitä, että monet muutkin suubakteerit voivat kulkeutua myös muualle elimistöön haitallisin seurauksin.
Parodontiitti – erityinen uhka
Patrakan väitöslöydös on siksikin merkittävä, että näin suoraa linkkiä suubakteerien vaikutuksesta aivoverenkiertohäiriöiden syntyyn ei ole aiemmin yhtä vankasti osoitettu. HLL, vastaava hammaslääkäri Anni Mäkinen Mehiläisestä pitää Patrakan löydöstä tärkeänä.
– Suubakteerien vaikutus erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktit mukaan luettuna, on toki tiedetty jo pitkään, mutta Patrakan löydös vahvistaa tätä olettamaa. Koko ajan siis kertyy enemmän tietoa siitä, miksi suun terveys on merkittävässä roolissa myös sydämen, verisuoniston ja aivojen terveyden yhtenä tekijänä ja miksi jokaisen kannattaa pitää hyvää huolta hampaistaan, ikenistään sekä suunsa limakalvoista, Mäkinen tähdentää.
Etenkin parodontiitti on todellinen terveysuhka.
– Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus on riskitekijä sydän- ja aivoinfarktille ja sepelvaltimotaudille, kuten Olli Patrakka väitöksessään osoitti. Parodontiitti on yleensä piilevä, mutta yllättävän yleinen suun vaiva. Suomalaisista aikuisista arviolta jopa yli 60 prosentilla on parodontiittiin liittyviä, yli neljä millimetriä syviä ientaskuja.
Piilevänä parodontiitti on ilkeä juttu sen vuoksi, että potilas voi olla siitä tyystin tietämätön vielä siinä vaiheessa, kun hän istahtaa hammaslääkärin tuoliin.
– Pitkälle edetessään parodontiitti saa hampaan heilumaan ja lopulta irtoamaan. Olen omassa työssänikin joutunut joskus toteamaan potilaalleni, että parodontiitin vuoksi hän menettää hampaan. Tämä tulee ikävänä yllätyksenä osalle potilaista, koska sairaus ei useinkaan oireile.
Diabeetikolle haitallinen vaiva
Diabeetikolle hampaiden kiinnityskudossairaus on erityisen harmillinen kiusa.
– Parodontiitilla on diabetekseen eräänlainen kaksoisvaikutus. Parodontiittia pidetään ensinnäkin heikossa hoitotasapainossa olevan tyypin 2 diabeteksen komplikaationa eli lisäsairautena. Toisaalta, jos henkilöllä on diabetes ja sitten hänelle kehittyy piilevä parodontiitti, tämä suun sairaus on omiaan huonontamaan sokeritasapainoa.
Miksi näin?
– Kun hampaiden kiinnityskudokset alkavat tuhoutua ja ientaskut syventyä, suussa olevat bakteerit pääsevät sairastuneiden ienten haavapinnoista helpommin verenkiertoon. Elimistössä ne aiheuttavat uusia tulehdusreaktioita ja joskus suoranaista kudostuhoa. Kun suubakteerit karkaavat muualle kehoon, minne ne siis eivät kuulu, ne horjuttavat elimistön puolustuskykyä ja heikentävät myös haiman insuliiniherkkyyttä.
– Prosessia on hieman hankala yksinkertaisesti selittää, mutta taustalla piilee elimistön systeeminen, matala-asteinen tulehdustila ja suubakteerien ja muiden tekijöiden yhteisvaikutus sen syntyyn. Tämä matala-asteinen tulehdus heikentää haiman beetasolujen toimintaa ja lisää sitä kautta insuliiniresistenssiä.
Ehkäise ajoissa, hoida huolella
Parodontiitti on ikävä vaiva, mutta hyvä uutinen on, että sen eteneminen voidaan pysäyttää, kun sitä hoidetaan.
– Parasta olisi ehkäistä parodontiitti ajoissa, jotta suubakteerit eivät pääsisi tuhoamaan hampaiden kiinnityskudosta ja sydän- ja aivoterveyttä, Mäkinen tiivistää.
Parodontiitin ehkäisy ei ole vaikeaa.
– Hampaiden huolellinen ja aamuin illoin tehtävä harjaus, hammasvälien jokailtainen puhdistus, tupakoinnin lopettaminen ja säännölliset hammaslääkärin tarkastukset pitävät hampaat ja ikenet kunnossa.
Diabeetikon kannattaa hammasvälien putsauksessa suosia mieluummin hammasväliharjoja kuin hammaslankaa.
– Harja puhdistaa hammasvälit tehokkaammin kuin lanka. Harjoja on erikokoisia, ja niitä löytyy myös heille, joiden hammasvälit ovat tiukat, Mäkinen vinkkaa.
Verenvuotoa ikenissä
Vaikka parodontiitti on usein oireeton, se voi antaa myös viitteitä itsestään.
– Ensimmäinen oire parodontiitista ja sen lievästä muodosta, ientulehduksesta, on useimmiten verenvuoto ikenistä hampaita harjatessa. Tulehtunut ien yleensä myös punoittaa, ja se on turvonnut ja kipeä. Jos ienverenvuotoa alkaa esiintyä ja jos henkilöllä on diabetes, kannustaisin häntä lähteämään kiireimmän vilkkaa hammaslääkäriin.
Aluillaan olevan parodontiitin hoidoksi riittää joskus pelkkä hammaskiven poisto ja se, että potilaalle opetetaan hampaiden oikea omahoito.
– Diabeetikon olisi hyvä muutoinkin tarkistuttaa hampaansa riippuen puolen vuoden tai vuoden välein. Jos plakkia kertyy hampaiden pinnalle runsaasti, säännöllinen hammaskiven poisto ja hampaiston, ienten ja suun limakalvojen tarkistus on tärkeää. Näin on mahdollista havaita ongelmat suussa ja tarttua niihin ajoissa.
Entä, jos parodontiitti on edennyt ja hampaat jo heiluvat?
– Vakavammissa parodontiittitapauksissa hammaskivi poistetaan puudutuksessa. Joskus tarpeen on huonokuntoisten hampaiden poisto, jopa ienleikkaukset. Näissäkin tapauksissa hoitotulosta parantaa se, että potilas jaksaa kotona hoitaa suutaan jatkossa huolella, puhdistusrutiineista tinkimättä.
Olli Patrakan tutkimus pähkinänkuoressa
- Tutkimuksessa selvitettiin suun bakteereihin kuuluvien viridans-ryhmän streptokokkien merkitystä aivoinfarktien synnyssä. Suomessa aivoinfarktiin sairastuu vuosittain noin 17 000 henkilöä.
- Suubakteereja löytyi 80 prosentissa tutkituista aivoveritulppanäytteistä, 75 prosentissa oireilevilta kaulavaltimopotilailta otetuista näytteistä ja 17 prosentissa niistä kaulavaltimonäytteistä, jotka oli saatu sellaisilta vainajilta, joilla ei ollut eläessään ollut viitteitä verenkiertosairauksista.
- Suubakteerit olivat tutkimushenkilöiden suussa kiinnittyneet hampaiden pinnalle ja muodostaneet siihen hammasplakkia. Suusta ne olivat esimerkiksi tulehduksen seurauksena päässeet verenkiertoon, kulkeutuneet valtimoiden seinämien sisälle ja päätyneet suonta ahtauttavien kolesterolihyytymien sisälle.
- Oletuksena on, että suubakteerit ovat nopeuttaneet valtimonkovattumataudin kehittymistä ja myöhempää aivoinfarktia.