Uusi laajennettu riskitesti auttaa punnitsemaan elintapoja
Pirita Salomaa
Shutterstock
Miksi Diabetes-lehdessä kerrotaan laajennetusta tyypin 2 diabeteksen riskitestistä, kun suuri osa lehden lukijoista sairastaa jo diabetesta? Juuri siksi! Vanhempien sairastama tyypin 2 diabetes altistaa jälkikasvun samalle sairaudelle. Toukokuussa julkistettava kansansairauksien riskitesti auttaa kaikkia diabetesta sairastavia arvioimaan riskiään myös sydän- ja valtimotauteihin sekä muistisairauksiin.
– Jos molemmat vanhemmat sairastavat tyypin 2 diabetesta, on heidän lastensa kiinnitettävä erityistä huomioita elintapoihin, jotta sama sairaus pysyisi loitolla. Sairastumisriski on koholla myös silloin, jos vain toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes tai äiti on sairastanut raskausdiabeteksen, muistuttaa Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä ja rohkaisee ottamaan asian puheeksi perheessä.
Pian 20 vuotta käytössä ollut tyypin 2 diabeteksen riskitesti on uudistumassa ja uusi testi julkistetaan toukokuussa Diabetesliiton verkkosivuilla. Testi laajenee koskemaan myös sydän- ja verisuonitauteja ja muistisairauksia.
Kansansairauksien riskitestiä Diabetesliitossa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa kehittävä projektisuunnittelija Mia Färm kertoo uudistuksen perustuvan muun muassa siihen, että tutkimusnäyttö ja ymmärrys kansansairauksien yhteyksistä on lisääntynyt.
– Samaan aikaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota kolesteroliin ja verenpaineeseen. Näiden hyvän hoidon merkitys korostuu väestön ikääntyessä ja ylipaino-ongelmien yleistyessä, Färm huomauttaa.
Aktiivisesti lisäsairauksia vastaan
Diabetesta sairastavilla on yli kaksi kertaa suurempi todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin ja vakavaan aivoverenkierron häiriöön kuin muulla väestöllä. Jos diabetesta sairastava saa sydänkohtauksen, on hänen toipumisennusteensa tavallista huonompi.
Hyvä uutinen on, että näiden vakavien sairauksien kehittymiseen voi vaikuttaa omilla terveyttä edistävillä elintapavalinnoilla.
Yksi tärkeimmistä keinoista sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa, aivoterveyden edistämisessä ja muistisairauksien ehkäisyssä on aktiivisuuden lisääminen eli esimerkiksi liiallisen istumisen välttäminen.
Liikkumattomuus lisää insuliiniresistenssiä henkilön painosta riippumatta, ja toisaalta liikunta tekee hyvää hoikankin ihmisen verenpaineelle, parantaa unen laatua ja keventää stressiä.
– Jokaisen pitäisi viimeistään 40 vuotta täytettyään arvioida elintapojaan ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Keskivartalolihavuus ja metabolinen oireyhtymä voivat muuten johtaa vakaviin sairauksiin jo varhain, Elina Pimiä painottaa.
Metabolinen oireyhtymä eli MBO tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä on vähintään kolme näistä: keskivartalolihavuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, korkea verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja matala hyvän eli HDL-kolesterolin taso. MBO:ta sairastaa noin joka kolmas keski-ikäinen mies ja joka neljäs nainen Suomessa.
Lääkkeitä kannattaa käyttää
Elina Pimiä on iloinen siitä, että uusi kansansairauksien riskitesti tarkastelee terveyttä ja tottumuksia laajemmin kuin yhden kansansairauden näkökulmasta. Jos henkilöllä ei esimerkiksi ole perinnöllisesti korkeaa riskiä saada tyypin 2 diabetesta, saattaa hänen sydän- ja verisuonitautiriskinsä olla silti tavallista korkeampi.
– Molempien ehkäisyssä tarvitaan aivan samoja terveyttä tukevia tottumuksia ja tarvittaessa elintapamuutoksia, hän sanoo.
Diabetesta sairastavia omalla vastaanotollaan kohtaava asiantuntijaylilääkäri korostaa myös oikean lääkityksen merkitystä esimerkiksi kolesterolin hoidossa. Vaikka kolesterolilääkkeen tai useammankin käyttäminen saattaa tuntua potilaasta kurjalta, lääkehoidon hyödyt ovat Pimiän mukaan merkittäviä.
– Dosetissa olevaa pillerimäärää kannattaa tarkastella esimerkiksi siitä näkökulmasta, että riittävä lääkitys auttaa jaksamaan arjessa ja tuntemaan itsensä niin terveeksi kuin mahdollista. Lääkehoidolla pyritään ehkäisemään esimerkiksi korkean kolesterolin vakavia seurauksia, kuten sydänkohtauksia.
Lisää ymmärrystä
Jo diagnoosin saanut ja lääkityksensä määrää ihmettelevä on kuitenkin turvallisemmilla vesillä kuin hän, joka sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään tai jonka LDL-kolesteroli- tai verenpainearvot ovat kuin varkain kivunneet pilviin.
– Toivomme uuden kansansairauksien riskitestin tavoittavan eritoten heidät, jotka eivät käy säännöllisissä terveystarkastuksissa eli eivät kuulu esimerkiksi työterveyshuollon piiriin, Mia Färm kertoo.
Hänen mukaansa testillä halutaan herättää mielenkiinto omaa terveyttä ja hyvinvointia kohtaan ja tarvittaessa motivoida ottamaan yhteys terveydenhuoltoon.
Uusi riskitesti ei voi yksilötasolla kertoa, kuinka suuri riski esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen tai sydän ja verisuonisairauksien tai muistisairauksien kehittymiseen testin tehneellä on, vaan se antaa yleisen väestötutkimuksiin perustuvan palautteen alttiudesta sairauksien kehittymiseen.
Testi on polku, joka auttaa tunnistamaan oman terveytesi kannalta ne kriittiset asiat, joihin voit itse vaikuttaa.
– Tehdessäsi testiä voit tarkastella elintapojasi sekä sitä, kuinka hoidat itseäsi elämän eri osa-alueilla, Färm kirkastaa testin merkitystä itsearvioinnin välineenä.
Polku ei pääty umpikujaan, sillä testiin sisältyy vinkkejä ja ohjeita siitä, mistä löydät lisää luotettavaa tietoa sekä apua ja tukea terveyttä edistävien elintapojesi tueksi.
Uusi kansansairauksien riskitesti julkaistaan Diabetesliiton verkkosivuilla toukokuussa.
Kolesteroliarvot tavoitetasolle
Tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavilla niin sanotun pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin viitearvot ovat tavallista tiukempia. Heidän LDL-tavoitearvonsa on aina alle 2,6 mmol/l. Kun diabetesvuosia kertyy kymmenen, LDL-tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l, ja jos diabetesta sairastavalla on lisäsairauksia, tavoitearvo on alle 1,4 mmol/l. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla 20 diabetesvuoden merkkipaalu tiukentaa LDL-tavoitteen myös tasolle alle 1,4 mmol/l.
Diabetesta sairastavien verenpaineen tavoitearvot määritellään yksilöllisesti esimerkiksi henkilön iän ja mahdollisten lisäsairauksien perusteella.