Tyypin 2 diabetes: Hyvä alkuohjaus kantaa pitkälle
Mari Vehmanen
Shutterstock
Tyypin 2 diabetekseen sairastunut tarvitsee hyvän alkuohjauksen. Panostus näkyy myöhemmin parantuneena terveytenä, elämänlaatuna ja työkykynä.
Diabetesta sairastavalle hyvä hoito, johon kuuluu lääkehoidon rutiinien kertomista syvällisempi alkuohjaus, tarjoaa mahdollisuudet elää laadukas, pitkä elämä sairaudesta huolimatta. Yhteiskunnan kannalta kyse on investoinnista, joka ehkäisee kalliita, erityistason hoitoa vaativia lisäsairauksia.
Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo tässä artikkelissa, mitä kuuluu tyypin 2 diabetekseen sairastuneen hyvään alkuohjaukseen ja seurantaan.
Hyvä alkuohjaus motivoi omahoitoon
Diabetekseen sairastunut tarvitsee ymmärrystä sairaudestaan ja omien valintojensa vaikutuksista. Hyvät tiedot diabeteksesta motivoivat sairastunutta hoitamaan itseään ja muuttamaan elintapojaan. Onnistuakseen hän tarvitsee motivoivaa, voimavaroja tukevaa ja moniammatillista omahoidon ohjausta ja tukea.
Käypä hoito -suositus painottaa remissiotavoitetta
Hyvä alkuvaiheen elintapaohjaus on tyypin 2 diabetekseen sairastuneelle erityisen tärkeää. Hän tarvitsee tietoa ateriarytmin ja ruuan ravintosisällön vaikutuksista hoitoonsa ja vointiinsa. Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositus painottaa painonpudotuksen merkitystä ja mahdollisuutta hoitaa tyypin 2 diabetes remissioon eli tilaan, jossa verensokerit korjaantuvat normaalille tasolle. Sitä tukevien elintapamuutosten sekä painonhallinnan tulee olla tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakivinä.
Remission saavuttaminen on todennäköisempää, mitä lyhyemmän aikaa tyypin 2 diabetes on kestänyt, joten heti diagnoosivaiheessa on syytä suunnata resurssit pysyvän painonpudotuksen ohjaamiseen ja säilyttämiseen. Niin ikään liikunta on tärkeä teema. Säännöllinen liikunta vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa sitä kautta hoitotasapainoa, vaikkei paino laskisikaan.
Tue asiakasta realististen tavoitteiden asettamisessa
Hyvään alkuohjaukseen kuuluu yksityiskohtainen, yksilöllinen hoitosuunnitelma. Siihen kirjataan yhdessä sovitut hoidon tavoitteet perusteluineen. Yksilölliset tavoitteet voivat olla tiukempia tai väljempiä kuin yleiset tavoitteet.
Ammattilaisen tehtävä on auttaa diabetesta sairastavaa määrittelemään realistisia ja tarkasti rajattuja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Hyvä tavoite on pieni ja konkreettinen teko, joka ei kaadu pienestä lipsumisesta. ”Ei suupalaakaan päiväkahvilla” on liian suuri tavoite, mutta ”valitsen pienen pullansiivun viinerin sijaan” jo realistisempi. ”Liikun enemmän” on turhan epämääräinen tavoite, mutta ”kävelen töihin kerran viikossa” tulee tavaksi todennäköisemmin.
Kirjaa hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve hoitosuunnitelmaan
Diabetesta sairastavilla on oikeus saada hoitotarvikkeita yksilöllisen tarpeen mukaan, ja tämä tarve kirjataan hoitosuunnitelmaan. Riittävät, nykyaikaiset ja omia tarpeita vastaavat hoitovälineet ovat hoitomotivaation ja arjessa jaksamisen perusta. Verensokerin seuraaminen lisää halua pitää huolta itsestä ja antaa tunteen omasta pystyvyydestä.
Yhdessä potilaan kanssa sovitaan, millä tavalla ja kuinka usein hoitosuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Hoitosuunnitelmaa tarkennetaan ja korjataan tarvittaessa.
Alussa tarvitaan usein tiheämmin käyntejä hoitajan tai lääkärin vastaanotolla, myös muiden ammattilaisten tuki voi olla tarpeen
Tyypin 2 diabetes on yleinen ja monimuotoinen sairaus, joten yksiselitteisiä sääntöjä lääkärin tai hoitajan tapaamistiheydestä ei voida antaa. Alussa hoidonohjauksen tarve on usein tiivistä. Tämän jälkeen seuraa monesti seesteisempi suvantovaihe, jonka aikana hoito soljuu tutuissa uomissa.
Lääkäriin tulisi päästä tarpeen mukaan etenkin, kun potilaan elämäntilanteessa tai hoitotasapainossa tapahtuu muutoksia.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan tulisi päästä tapaamaan yksilöllisen tarpeen mukaan myös muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuten ravitsemusterapeuttia, fysioterapeuttia tai jalkaterapeuttia. Alun sopeutumisvaiheessa tai myöhemmin hoitoväsymyksen vaivatessa psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen joitakin kertoja voi auttaa selvittämään sairauden herättämiä ajatuksia. Tukien ja etuisuuksien selvittelyssä on monesti hyötyä sosiaalityöntekijän osaamisesta.
Seurantatutkimukset kartoittavat kokonaisterveyttä
Tyypin 2 diabetesta sairastavilta tulee tutkia vuosittain virtsan valkuaisnäyte eli albumiini-kreatiniinisuhde sekä verinäytteestä munuaisarvo kreatiniini, ”pitkäsokeri” HbA1c, perusverenkuva sekä paastoverensokeri, ellei potilaalla ole omaa verensokerimittaria käytössä. Lisäksi verenpaine, painoindeksi ja jalkojen kunto tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa.
Veren rasva-arvot mitataan vuosittain, kun käytössä on kolesterolilääkitys. Kun diabeetikon rasva-arvot ovat tavoitelukemissa, riittää mittaus muutaman vuoden välein.
Silmänpohjat kuvataan vähintään kolmen vuoden välein ja useammin, mikäli niissä on havaittu muutoksia. Myös kilpirauhasarvot, maksan ALAT-arvo ja sydämen EKG tulisi tutkia vähintään kolmen vuoden välein.
Kysy voinnista ja reagoi, jos omahoidossa on pulmia
Yhtä tärkeää kuin laboratorioarvojen seuranta on, että ammattilainen kysyy vähintään kerran vuodessa, miten diabetesta sairastavalla menee. Onko elämäntilanteessa tai omahoidossa jokin muuttunut merkittävästi? Onko arjessa tilanteita, joissa hoito tuntuu haittaavan normaalia elämää?
Mikäli pulmia on, niihin pitää myös reagoida. Jos kolesterolilääkkeen sivuvaikutuksena on ilmaantunut lenkkeilyä haittaavia jalkakipuja, lääkitys vaihdetaan. Tai jos aina ennen uimahallireissua pitää tankata kovasti syömistä, liikuntapäivien hoitorutiinit mietitään uusiksi.
Diabeteksen hoidonohjaukseen kuuluu:
- alkuohjaus ja hoitosuunnitelman laatiminen
- liikunnan, ruokavalion ja laihdutuksen ohjaus
- laboratoriokokeiden ohjelmoiminen
- hoitotarvikelähetteen laatiminen
- jalkojen ja silmien tutkiminen
- hoitoväsymyksen, masennuksen tai muiden psykologisten ongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus tarvittaessa
- elämäntilanteen tai hoitotasapainon muutosten huomioiminen.
Artikkeli on muokattu Diabetes-verkkolehdessä 26.10.2023 julkaistusta Mari Vehmasen artikkelista ”Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen”. Teksti on päivitetty vastaamaan viimeisintä Tyypin 2 diabetes – Käypä hoito -suositusta 19.6.2024.
Haluatko lisätietoa diabeteksen hoidonohjauksesta?
Ainutlaatuisessa koulutuksessamme saat kattavan perehdytyksen diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen. Ilmoittaudu mukaan: Diabeteksen hoidon peruskoulutus