Parodontiitti saatetaan tulevaisuudessa havaita uloshengityksestä
Pirita Salomaa
Annika Rauhala
Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.
Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on vaikea nimi ja ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmän työn toivotaan tulevaisuudessa tarjoavan nykyistä helpompia keinoja parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudossairauden ja muiden suun infektioiden havaitsemiseen sairauden varhaisessa vaiheessa. Tutkijaryhmä kehittää menetelmää, jonka avulla suun tulehduksiin liitettyjä bakteereita voidaan tunnistaa ihmisen uloshengityksestä. Tunnistaminen perustuisi niin sanottuihin haihtuviin biomerkkiaineisiin.
– Ne ovat yhdisteitä, jotka esiintyvät kaasumaisessa olomuodossa tai muuttavat helposti olomuotoaan nesteestä kaasumaiseksi. Ihmiskehossa näitä yhdisteitä erittyy uloshengitykseen keuhkoissa tapahtuvan kaasujen vaihdon seurauksena sekä myös suusta ja nenästä, tohtorikoulutettava, FM Kajsa Roslund Helsingin yliopiston Kemian osastolta kertoo.
Roslund on mukana tutkimuksessa, jossa etsitään uusia haihtuvia biomerkkiaineita suun bakteereille. Tutkimusryhmää kiinnostavat erityisesti bakteerit, jotka liittyvät parodontiittiin ja muihin suun vakaviin infektioihin, kuten paiseisiin.
Mikä hoito tehoaa?
Pahanhajuisen hengityksen luulisi kielivän suussa pesivistä bakteereista, mutta todellisuus ei ole aivan niin yksioikoinen.
– Tekemiemme mittausten perusteella tiedämme, että tulehduksia suussa aiheuttavat bakteerit tuottavat laajan kirjon erilaisia haihtuvia yhdisteitä. Osa yhdisteistä on yhteisiä kaikille tutkituille bakteereille, mutta osaa tuottavat vain tietyt bakteerilajit, Roslund selvittää.
Puheena olevia yhdisteitä on ihmisen uloshengityksessä äärimmäisen pieninä pitoisuuksina. Kun uloshengityksestä noin viisi prosenttia on hiilidioksidia, saattaa tiettyä, tutkijoita nyt kiinnostavaa yhdistettä olla siinä vain miljardisosa.
Tutkijoiden tekemät havainnot viittaavat siihen, että bakteerit tuottavat erilaisia yhdisteitä elinkaarensa eri vaiheissa.
– Osa yhdisteistä liittyy bakteerisolujen kasvuun ja lisääntymiseen, toiset taas bakteerien solukuolemaan. Jos solukuolemaan liittyvien haihtuvien yhdisteiden määrä kasvaa uloshengityksessä, voi havainnoistamme olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi hoidon tehokkuuden arvioinnissa, Roslund kuvaa uusia mahdollisuuksia.
Toisaalta, jos uloshengitysilma kertoo, mikä bakteeri on suussa jylläävän tulehduksen syynä, voidaan tätä tietoa hyödyntää myös antibioottihoidon nykyistä paremmassa kohdistamisessa, mikä puolestaan ehkäisee antibioottiresistenttien bakteerikantojen kehittymistä.
Tavoitteena kotihengitystesti
Tutkimusryhmän seuraava tavoite on yhdistää bakteereista tähän mennessä laboratorio-oloissa tehdyt löydökset uloshengitysmittauksiin.
Hengitysnäytteillä on monia etuja: niitä voidaan antaa periaatteessa rajattomasti, näytteenotto on kivutonta ja sen voi tehdä itse eikä näytteiden säilyttäminen vaadi erityisolosuhteita.
– Päämääränämme on kehittää helppokäyttöinen hengitystesti suun tulehdusten tunnistamiseen ja seurantaan. Uskomme, että haihtuviin yhdisteisiin perustuvia menetelmiä voidaan käyttää myös virusten ja sienten tunnistamiseen, Roslund kertoo.
Jos tutkimusryhmä pääsee tavoitteeseensa, voi kotikäyttöön tarkoitettu hengitystesti antaa tietoa suun terveydestä hoitotoimenpiteiden tueksi. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin veren alkoholipitoisuutta mittaava kotialkometri.
– Tuo tavoite siintää kuitenkin vielä kaukana tulevaisuudessa. Ensin meidän täytyy ymmärtää, mistä ja miten uloshengitysilmasta mitattavat haihtuvat yhdisteet syntyvät, Roslundin väitöskirjatyötä ohjaava yliopistonlehtori, dosentti Markus Metsälä Helsingin yliopiston Kemian osastolta huomauttaa.
Yhteys munuaistautiin pohdinnassa
Helsingin yliopiston Kemian osasto tekee suun terveyttä tukevaa tutkimusta yhteistyössä Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osaston sekä tyypin 1 diabetesta tutkivan FinnDiane-tutkimusryhmän kanssa.
Koronaviruspandemia on vaikeuttanut tutkimusryhmien työtä, mutta tutkijat ovat silti onnistuneet keräämään uloshengitysnäytteitä terveiltä verrokeilta, parodontiittia sairastavilta sekä dialyysihoidossa olevilta potilailta.
– Yksi yhteinen tavoitteemme on muun muassa selvittää parodontiitin ja diabeteksen munuaistaudin välisiä yhteyksiä, Metsälä kertoo yhteistyöstä FinnDiane-tutkija, dosentti Markku Lehdon sekä Suu- ja leukasairauksien osaston dosentti Pirkko Pussisen kanssa.
Syytä sille, miksi parodontiitti ja diabeteksen munuaistauti esiintyvät usein yhdessä, ei vielä tunneta.
– Mekanismi on monimutkainen ja liittynee elimistön systeemiseen tulehduskuormaan, Metsälä toteaa.
Parodontiitti on ehkäistävissä
Hampaiden kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti on aikuisten yleisin suusairaus Suomessa. Sitä sairastaa yli puolet aikuisikäisistä, ja vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii noin joka viides. Diabetesta sairastavien riski sairastua parodontiittiin on noin kolme kertaa suurempi kuin muun väestön.
Parodontiittia aiheuttavat suun bakteerit ja elimistön puolustusreaktio niitä kohtaan. Sairautta voi olla vaikea huomata, sillä se ei välttämättä oireile tai aiheuta kipua. Alkavan parodontiitin oireita voivat olla ientulehdus, ikenien verenvuoto, paha haju ja maku suussa sekä hammaskivi.
Ientulehdus on parodoniitin esiaste. Sairauden edetessä alkaa ikenien ja hampaiden väliin muodostua ientaskuja. Tulehdus alkaa vähitellen tuhota hampaiden kiinnityskudoksia ja se voi yltää leukaluuhun asti. Pitkälle edenneen parodontiitin oireita ovat hampaiden heiluminen ja asennon muuttuminen.
Parhaita keinoja ehkäistä sairautta ja pysäyttää alkuvaiheen sairauden eteneminen ovat hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen, terveelliset ravitsemustottumukset ja tupakoimattomuus.
Myös säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat sairauden ehkäisyssä tärkeitä: parodontiitti voidaan todeta vain tutkimalla ikenet ja mittaamalla mahdolliset ientaskut. Usein tarvitaan myös röntgentutkimus. Diagnoosin tekee ja hoidosta vastaa aina hammaslääkäri.