Mikä Diabetesliitolle on tärkeää tulevaisuudessa?
Jukka-Pekka Flander
Kysyimme Diabetesliiton hallituksen jäseniltä, mitkä tehtävät ovat Diabetesliitolle tärkeitä tulevaisuudessa. Viisi heistä vastasi kysymykseen.
– Diabetesliitolla on 70 vuoden kokemus diabetesta sairastavien, heidän läheistensä ja diabeteksen hoidon ammattilaisten tukemisesta. On äärimmäisen tärkeää, että diabetesta sairastavien arki sujuu ja että he saavat tarvitsemansa lääkkeet, hoitotarvikkeet ja osaavan hoitohenkilökunnan tuen. Diabetesliitto on olemassa nyt ja tulevaisuudessa juuri tätä varten, Diabetesliiton hallituksen puheenjohtaja Juha Tall sanoo.
– Järjestömme rakenteet luotiin 1950-luvulla, ja ne ovat säilyneet lähes muuttumattomina, vaikka diabetesta sairastavat, diabeteksen omahoito ja toimintaympäristö ovat muuttuneet valtavasti. Tärkeimpänä ja ajankohtaisimpana asiana haluan nostaa esiin järjestöuudistuksen, jonka ytimessä näen vireän paikallisen toiminnan. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:llä on useilla paikkakunnilla omat vertaisryhmät. Vanhimmat ovat toimineet jo yli 10 vuotta, ja Seinäjoellakin on oma paikallinen ryhmä.
– Diabetesyhteisössä voisi olla jopa yli 200 vertaisryhmää. Vertaisryhmän edellytyksenä on, että sille löytyy vetäjä tai vetäjät. Heidän löytämisekseen ja toiminnan hallinnon taakan minimoimiseksi diabetesyhdistysten tekemiseen kuuluisivat esimerkiksi hallitustyöskentely, taloushallinto, verkkosivut, sosiaalinen media ja y-tunnuksen tietojen päivittäminen.
– Vertaisryhmille jäisi tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen sekä osallistujamäärien raportointi yhdistykselle. Yhdistyksen toiminnan ytimessä olisivat yhteistyö vertaisryhmien ja hyvinvointialueen kanssa.
– Järjestöuudistuksen toteuttamiseen tarvitaan koko diabetesyhteisön ja sen kaikkien jäsenyhdistysten osallistumista. Monipuolinen ja luottamusta rakentava vuorovaikutus on avain järjestöuudistuksen menestykseen.
Diabeteksen ehkäisy tärkeää
– Suomessa diabetes on yleinen sairaus, ja sen hoito tuo haasteita palvelujärjestelmälle uuden tiedon hyödyntämisessä, kustannusten hallinnassa ja sairauden yleisyyden vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Lisäksi suurella määrällä ihmisiä on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja joka viides tyypin 2 diabetes on vielä tunnistamatta, Lotta Hamari sanoo.
– Diabetes koskettaa yhä useampaa suomalaista, jolloin Diabetesliiton rooli korostuu entisestään. Diabetesliitto toimii diabetesta sairastavien edunvalvojana, tietolähteenä ja tukena ja edistää diabeteksen tutkimusta, hoitoa ja ehkäisyä.
– Tiedon pohjalta onnistumme toimimaan vaikuttavammin. Tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen on välttämätöntä, jotta saamme modernit hoitokeinot käyttöön. Hyvä hoito perustuu tutkitusti toimiviin hoitokäytäntöihin, ehkäisee lisäsairauksia ja tuo säästöjä pitkällä aikavälillä. Diabeteksen ehkäisyn merkitystä on syytä entisestään korostaa.
– Diabetesliiton yhtenä tavoitteena voisi tulevaisuudessakin olla uusien tutkimustulosten hyödyntämisen edistäminen tuomalla yhteen tutkijat, terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät. Suomen pitää ponnekkaasti tarttua diabeteshaasteeseen ja etsiä siihen ratkaisuja. Tässä tarvitsemme asiaan perehtynyttä tahoa, Diabetesliittoa.
Robert Paul
Tarvitaan ketteryyttä
Ripeästi muuttuvassa maailmassa organisaatioiden ketteryys käy yhä tärkeämmäksi. Diabetesliiton strategian säätäminen nykyistä useammin, ehkä vuosittain, on tärkeää, Robert Paul sanoo.
– Diabetesliiton viestintää tulisi tehostaa. Laatulehti Diabetes täytyy nostaa esille vakan alta ja laittaa myyntiin lehtipisteisiin. Tarvitaan myös Diabetesliiton ylläpitämä ja ajantasainen tiedostopankki some-kirjoitusten, tiedustelujen, lausuntojen, vastineiden ja jäsenkirjeiden laatimiseen, samoin linkit ajankohtaisiin julkisiin, kuten THL:n ja Kelan, tilastoihin. Suurin osa Diabetesliiton julkaisemasta materiaalista pitäisi kääntää myös ruotsiksi.
– Kokemusasiantuntijoita ja muita asiantuntijoita tarvitaan viestimään lääketieteellisistä lääkehoidollisista ja sairauksiin liittyvistä sosiaalisista näkökulmista. Diabetesliiton merkitys näiden toimintojen tukemisessa kasvaa.
– Diabetesliitto palvelee vastaisuudessa paikallisia diabetesyhdistyksiä kiinteästi ja on aktiivisesti kiinnostunut paikallistoiminnasta ja innostaa ihmisiä koko diabeteskentässä. On pitkään sanottu, että paikallinen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti. Kyllä, mutta toisaalta paikallisyhdistysten jäsenmäärä pienenee jatkuvasti. Kokemus kertoo, että nimenomaan aktiiviset yhdistykset saavat uusia jäseniä.
Edunvalvonnan merkitys kasvaa
– Edunvalvonnan merkitys kasvaa hyvinvointialueiden vähentäessä palveluitaan. Sitä toteutetaan jatkossa suunnitellussa yhteistyössä hyvinvointialueiden kokoisten diabetesyhdistysten kanssa, joissa kaikissa on minimissään yksi palkattu järjestötyöntekijä. Edunvalvontaa tuetaan myös kyselyillä ja barometreilla, joilla saadaan ajankohtainen tieto diabetesta sairastavien tilanteesta. Yhteistyön merkitys muiden sote-järjestöjen kanssa kasvaa, Leena Rosenberg sanoo.
– Terveydenhuollon resurssien vähenemisen vuoksi diabetesta koskevan tiedon saamisen merkitys korostuu. On tärkeää, että Diabetesliitolla on ajan tasalla olevat, helposti saavutettavat ja ymmärrettävät verkkosivut, joissa on mahdollisuus sähköiseen vuorovaikutukseen sekä ammattilaisten että vertaisten kanssa. On tärkeää edelleen turvata myös niiden henkilöiden tiedon saaminen, joita ei sähköisesti saavuteta.
– Organisaatio muodostaa yhteistyökykyisen ja keskustelevan diabetesyhteisön, jossa Diabetesliitolla ja jäsenjärjestöillä on yhteinen strategia, jonka avulla turvataan diabeteksen ehkäisy ja diabetesta sairastaville paras mahdollinen hoito ja elämänlaatu.
– Suuri haaste diabetesyhteisön toiminnalle tulee olemaan taloudellinen, lähinnä julkisen rahoituksen ja jäsenmaksutulojen vähentyessä. Jatkossa joudutaan sopeuttamaan, arvioimaan, kehittämään ja jopa priorisoimaan toimintaa.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy
– Olen ollut mukana Diabetestutkimussäätiön toiminnassa yli 20 vuotta. Tänä aikana olemme tukeneet hienoja suomalaisia tutkimushankkeita. Näiden tuloksina on kehittynyt diabetesta sairastavien elämän laatua parantavia hoitomenetelmiä, Eero Eriksson sanoo.
– Terveydenhoidon mallia maassamme uudistetaan ja samanaikaisesti valtion tukia leikataan. Viime mainittu koskee myös STEAn sosiaali- ja terveysjärjestöille jakamia avustuksia.
– Diabetesliiton toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy entisestään. Diabetesliitolla on muiden tehtäviensä lisäksi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että asianmukaiset ja diabetesta sairastavan kannalta toimivimmat hoitomuodot ovat mahdollisimman vaivattomasti niitä tarvitsevien saatavilla. Nostan esiin myös kouluterveydenhuollon nykyistä paremman kyvyn tunnistaa ajoissa lapset ja nuoret, joille on kehittymässä riski sairastua diabetekseen.