Lihavuus tyypin 2 diabetesta sairastavan harmina
Tiina Eloranta
Shutterstock
Painonpudotus kannattaa, sillä jo pienikin pudotus vähentää vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin.
Suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista elää lihavuuden kanssa, mutta vain harvat heistä onnistuvat pudottamaan painoaan, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Kuitenkin jo vaatimaton painonpudotus vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä henkilöillä, joiden kehon painoindeksi on suuri.
Tyypin 2 diabetes huomataan yleensä aikuisiässä. Insuliinia erittyy tarpeeseen nähden liian vähän, kun insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt.
Aikuisiällä paino tuppaa muutenkin nousemaan, myös muilla kuin diabetesta sairastavilla. Painonnousu lisää merkittävästi diabetekseen sairastumisen riskiä. Siksi painonpudotus on yksi tapa hallita kakkostyypin diabetesta. Jo 5–10 prosentin painon lasku pienentää merkittävästi diabetekseen sairastumisen riskiä henkilöillä, joilla veren glukoosipitoisuus on suurentunut.
– Aktiivinen painonseuranta ja tuki painonhallinnalle ja -pudotukselle on erittäin tärkeä osa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoa. Painonpudotus vaatii räätälöityä hoitoa ja riittävää tukea elintapamuutoksiin, Itä-Suomen yliopiston professori Tiina Laatikainen korostaa.
Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksina esiintyy esimerkiksi silmien verkkokalvovaurioita, munuaisten vajaatoimintaa, hermovaurioita ja sydän- ja verisuonitauteja. Lihavuus voi itsessään heikentää munuaisten toimintaa ja lisätä munuaisten vajaatoiminnan riskiä. Ylipaino lisää myös silmäsairauksien riskiä ja on tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
– Kohonnut ruumiin paino laukaisee kehoon tulehdustilan, joka lisää komplikaatioiden vaaraa. Kun painoindeksi on korkea, lisäsairauksien lisäksi elämänlaatu heikkenee, kun liikkuminen vaikeutuu ja itsetunto kärsii, Laatikainen lisää.
Tutkimus keskittyi Pohjois-Karjalaan
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa seurattiin 889 henkilöä, jotka olivat saaneet tyypin 2 diabetesdiagnoosin vuosina 2011 ja 2012. Heillä ei ollut ennen seurannan alkua diabeteksen lisäksi muita lisäsairauksia.
Sairastuneita seurattiin kahdeksan vuotta. Seurantaan osallistuneet olivat Pohjois-Karjalasta. Heidän tietonsa kerättiin Siun soten sähköisen potilastietojärjestelmän rekisteritiedoista. Rekisteritiedot kattavat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon.
– Pohjois-Karjalassa on ainutlaatuinen mahdollisuus tällaisen tutkimuksen tekoon, kun siellä on jo 2010-luvun alussa otettu käyttöön perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle yhteinen potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tällaisen rekisteritiedon saamisen. Tämä ei toistaiseksi ole ollut koko maan laajuisesti mahdollista, Laatikainen huomauttaa.
Tutkimuksen tulokset korostavat jatkuvan BMI-seurannan ja painonhallinnan merkitystä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Useimmilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla on lihavuutta jo diagnoosihetkellä ja intensiivinen lihavuuden hoito pitäisi aloittaa yhtä aikaa muun hoidon kanssa. Tutkijat toivovat, että tutkimustulokset antavat lisätietoa yksilöllisen lihavuuden hoidon ja ravitsemusneuvonnan suunnitteluun.
Keinot lihavuuden hallinnassa
Yleensä jo viiden prosentin pysyvä painonlasku vaikuttaa myönteisesti glukoositasapainoon. Kakkostyypin diabeteksen remissioon eli taudin oireiden häviämiseen vaaditaan kuitenkin usein vähintään 15 prosentin painonlasku.
Tärkeimmät keinot lihavuuden hallintaan ovat laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja niukasti kovaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sisältävä runsaskuituinen ruokavalio.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan ruokakaapista on hyvä löytyä terveellisiä vaihtoehtoja, kuten pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia viljatuotteita sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kovaa rasvaa, sokerisia ja vähäkuituisia ruokia sekä suolaa pitäisi käyttää maltillisesti.
Myös ateriarytmiin kannattaa kiinnittää huomiota: 4–5 ateriaa päivässä hillitsee nälän tunnetta ja pitää verensokerin tasaisempana. Diabetesta sairastavien lihavuuden hoidossa myös lääkehoito nousee tärkeään asemaan.
Terveydenhuollon elintapaohjauksessa vaikuttavimmiksi keinoiksi ovat osoittautuneet jokaisen potilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin räätälöidyt riittävän intensiiviset ja pitkäkestoiset moniammatilliset tapaamiset.
– Lihavuuden hyvä hoito on erityisen tärkeää potilailla, joilla on siihen liittyviä lisäsairauksia tai niiden vaaratekijöitä, kuten diabetes. Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ja ottaa huomioon hyvin potilaan syömiseen ja painonhallintaan liittyvät käyttäytymismallit, ajatukset ja tunteet, professori Laatikainen sanoo.
Tutkimuksesta
Itä-Suomen yliopiston tutkimus on osa väitöskirjatutkija Zhiting Wangin tutkimustyötä. Tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoa, hoidon laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä on rekisteripohjaisesti tutkittu jo pitkään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Tiina Laatikaisen vetämän tutkimusryhmän ja Siun soten kliinisten asiantuntijoiden kanssa.