Jokaisella diabetesta sairastavalla pitäisi olla hoitosuunnitelma
Essi van der Ploeg
Shutterstock
Ajantasaiseen hoitosuunnitelmaan voivat tukeutua niin hoitaja, lääkäri kuin diabetesta sairastava itsekin. Suunnitelmasta tulisi kuulua potilaan oma ääni – mitkä ovat hänen itselleen asettamat tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi.
Jokaisella diabetesta sairastavalla tulisi olla voimassa oleva hoitosuunnitelma, tähdentää Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden koulutusylilääkäri Tiina Viitaniemi. Hänen mukaansa hoitosuunnitelma hyödyttää varsinkin heitä, joilla on diabeteksen ohella muitakin pitkäaikaissairauksia.
– Potilaslähtöinen hoitosuunnitelma on avuksi erityisesti silloin, kun pitkäaikaissairauksia on useampia ja hoitotasapaino ei ole kunnossa, hän sanoo.
Hoitosuunnitelman eduista on Viitaniemen mukaan tutkimusnäyttöä juuri diabetesta sairastavilla potilailla.
– Hoitosuunnitelma on tutkimuksen mukaan parantanut diabetesta sairastavien verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Lisäsairauksien, kuten sydän- ja aivoinfarktien, riski on pienentynyt, kun muutos parempaan on ollut pysyvä.
Myös potilas osallistuu
Hoitosuunnitelma laaditaan Pirkanmaalla potilaan, hoitajan ja lääkärin yhteistyönä.
– Potilas arvioi suunnitelmaa varten omaa vointiaan ja omia tarpeitaan sekä toteuttamaansa hoitoa ja kirjaa nämä lomakkeelle. Sitten hän tapaa hoitajan, jonka kanssa arvioidaan hänen kokonaistilanteensa ja katsotaan, missä sairauden kanssa sillä hetkellä mennään. Käytössä olevat lääkkeet ja niiden annosmäärät tarkistetaan.
Lääkärin työnä on tehdä kokonaisarvio potilaasta.
– Lääkäri katsoo, että hoitosuunnitelma on laadittu oikein ja että sen sisältö ei ole ylimalkainen. Hyvä hoitosuunnitelma ei perustu pelkästään diagnoosiin, vaan kokonaisuuteen.
Kullakin hoitosuunnitelman tekoon osallistuvalla on vastuu siitä, että suunnitelma toimii ja täyttää tarkoituksensa, kun sitä tarvitaan.
– Hoitavat tahot näkevät yhdellä silmäyksellä hyvin laaditusta hoitosuunnitelmasta potilaan tilanteen niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Hoitosuunnitelma nousee arvoonsa vaikkapa silloin, kun diabetesta sairastava tarvitsee hoitoa jonkin muun sairauden tai tapaturman vuoksi.
Diabeetikolle kotiin selkeät ohjeet
Hoitosuunnitelmasta on koulutusylilääkärin mukaan kuuluttava potilaan oma ääni.
– Hoitosuunnitelmaan kuuluu kirjata potilaan itselleen asettamat tavoitteet, jotka hän on mitoittanut sen mukaan, millaista elämää hän haluaa elää. Toivooko hän kykenevänsä esimerkiksi harrastamaan aktiivista kuntoliikuntaa tai aikooko hän pudottaa painoa. Tätä tavoitetta lähdetään tukemaan erilaisin elintapoja kohentavin apukeinoin.
Diabetesliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic näkee hoitosuunnitelman tärkeänä paperina myös diabetesta sairastavan oikeusturvan kannalta.
– Meille liittoon tulee ajoittain yhteydenottoja diabetesta sairastavilta ihmisiltä, joilta terveydenhuollossa on evätty hoitotarvikkeiden saanti. On esimerkiksi vaadittu, että tyypin 2 diabetesta sairastava palauttaa verensokerimittarinsa.
– Siksi hoitosuunnitelmaan on tärkeä kirjata, että potilas on oikeutettu saamaan tarvitsemansa hoitotarvikkeet. Suunnitelmasta on syytä myös käydä yksityiskohtaisesti ilmi, mitä tarvikkeita diabetesta sairastava tarvitsee. Potilas voi aina vedota hoitosuunnitelmaan, jos ongelmia ilmenee.
Milloin hoitosuunnitelma pitäisi tarkistaa? Tuominen-Lozicin mukaan mieluiten kerran vuodessa.
– Tarkistus kannattaa ajoittaa diabetesta sairastavan vuosikontrollien yhteyteen. Kun potilaan voinnissa tai omahoidossa, hoidon tavoitteissa tai lääkityksessä jokin muuttuu, suunnitelma pitää toki tarkistaa useamminkin, aina tilanteen mukaan.
– Hoitosuunnitelman pitäminen ajan tasalla on tärkeää senkin vuoksi, että se kannustaa potilasta pitämään itsestään huolta suunnitelman tavoitteiden mukaisesti, Tuominen-Lozic sanoo.
Joskus hoitosuunnitelma jää laatimatta
– Hoitosuunnitelman laadinnasta ei pitäisi koskaan laistaa, ei varsinkaan niiden diabetesta sairastavien kohdalla, joilla on muitakin sairauksia. Meillä Pirkanmaalla monisairaiden potilaiden hoitosuunnitelmat nähdään kaikkien etuna. Sellainen kuuluu potilaalle, jolla on pitkäaikaissairauksiensa takia tarve olla terveydenhuollon seurannassa, Viitaniemi kertoo.
– Tavoitteenamme on myös nimetä monisairaille tietty hoitaja ja lääkäri, jotka ottavat potilaan mahdollisuuksien mukaan nopeasti vastaan joko etänä tai vastaanotolla. Hoitohenkilökunta vaihtuu meillä kuten muuallakin, mutta olemme silti kokeneet, että tällaista omahoitaja- ja omalääkärikäytäntöä kannattaa ainakin tavoitella.
Miksi hoitosuunnitelmaa ei aina laadita? Viitaniemi arvelee, että resurssit ja niiden puute ovat yleisin syy suunnitelman puuttumiselle.
– Joissakin terveyskeskuksissa on ehkä jouduttu keskittymään ennemminkin hoidon tarpeen arvioiden tekoon hoitotakuun säätämässä ajassa. Jos yhteen asiaan panostetaan, se voi olla muualta pois. – Onneksi tietojärjestelmät ovat kehittyneet siihen pisteeseen saakka, että hoitosuunnitelma näkyy omana lomakkeenaan tätä nykyä myös Kanta-palvelussa. Jospa se kannustaisi jatkossa potilaiden hoitosuunnitelmien tekoon kaikkialla Suomessa.