Mielen hyvinvointi

Elämän merkityksellisyys ja mielen hyvinvointi

Hyvinvoiva mieli rakentuu suhteessa ympäristöömme, itseemme, muihin ihmisiin ja kokemuksiimme.

Elämäntilanteet vaihtelevat, ja me kaikki joudumme elämämme aikana kohtaamaan mielen hyvinvointia horjuttavia uhkia. Vastaavasti elämäämme sisältyy onnistumisia ja voimaantumisen hetkiä.

Mielen hyvinvointiin panostaminen tukee arjessa jaksamista. Mielenterveyttä vahvistavat muun muassa positiiviset kokemukset ihmissuhteissa, luontosuhde, liikunta, ravitseva ruoka ja riittävä uni. Kokemus merkityksellisestä elämästä on erinomainen suoja mielen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä vastaan.

Omien arvojen kirkastaminen on merkityksellisen elämän lähtökohta. Hyvinvoiva mieli tarvitsee tiedon siitä, mikä elämässä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.

Arvot ohjaavat arjen pieniä ja isompia päätöksiä. Ne ovat ikään kuin askelmerkkejä, joiden perusteella teemme valintoja.

Arvojen mukaisen elämän tavoittelun lisäksi kokemus osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja elämän merkityksellisyydestä luovat vahvan pohjan mielen hyvinvoinnille. Hyvät ihmissuhteet ja kokemus siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun, ovat avaimia hyvään elämään.

Resilienssi tarkoittaa mielen joustavuutta ja psyykkistä selviytymiskykyä. Tätä joustavuutta tarvitsemme, kun kohtaamme muutoksia, haasteita ja vastoinkäymisiä. Mitä parempi resilienssikyky meillä on, sitä paremmin selviämme arjen haasteista ja stressistä. Resilienssiä haastetaan stressaavissa tilanteissa ja muuttuvissa elämänvaiheissa. Resilienssi on olennainen osa mielenterveyttä.

Diabetesta sairastavan päivään sisältyy kymmeniä muuttuvia tilanteita, joissa tulee joustaa ja tehdä päätöksiä. Diabeteksen hoito saattaakin johtaa joko hetkelliseen tai pitkäaikaiseen hoitoväsymykseen. Diabeteksen kanssa eläminen taas toisaalta vahvistaa mielen joustavuutta ja suhdetta vastoinkäymisiin.

Diabeteksen erityispiirteet mielen hyvinvoinnissa

Sairastuminen ja sairastaminen
Hoitoväsymys
Vertaistuki

Diabeteksen hoito edellyttää päivittäisiä valintoja, mikä tuo lisähaasteita jokaiseen päivään. Terveyttä edistävien elintapojen lisäksi vastuu omahoidosta ja omien hoitotavoitteiden saavuttamisesta voi ajoittain tuntua raskaalta. Lisäksi elämää saattaa värittää myös huoli, häpeä ja pohdinta siitä, ovatko päivittäiset valinnat riittävän hyviä.

Sairastuminen ja sairastaminen

Diabetekseen sairastuminen, kuten muutkin elämän kriisit, tuovat tullessaan erilaisia tunteita. Sairauteen sopeutumista voidaan tarkastella prosessina, jossa on erilaisia vaiheita. Vaiheita läpikäymällä ihminen vähitellen työstää sairauden merkitystä itselleen ja löytää oman tapansa tulla toimeen diabeteksen ja siihen liittyvien tunteiden kanssa.

Alkujärkytyksen jälkeen alamme vähitellen käsitellä diabetekseen sairastumista ja sen merkitystä omassa elämässä. Jokainen tekee työn omalla tavallaan ja omalla rytmillään.

Vaiheiden tunnistaminen lisää ymmärrystä omiin reaktioihin ja tunteisiin. Kun tunnistamme negatiiviset tunteet, usein myös pienennämme niitä.

1. Torjuntavaihe, jolloin emme halua ottaa sairautta vastaan. Torjuntavaiheita voi sairastaessa olla useita. Ehkä aika ajoin väsymme diabeteksen hoitoon ja itsestämme huolehtimiseen. Ehkä asetamme tavoitteita, joita emme siinä hetkessä pysty saavuttamaan. Ehkä kohtaamme lisäsairauksia, joiden olemassaolon haluamme torjua.
2. Reaktiovaiheeseen liittyy suuria tunteita. Tunteiden kirjo voi olla laaja. Hallinnan tunteen menettäminen omasta elämästä saattaa tuoda pintaan monenlaisia tunteita ja reaktioita. Saatamme kokea stressiä, syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta, häpeää, surua, ahdistusta ja pelkoa.
3. Työstämisvaiheen pohdinnoissa alamme sopeutua ajatukseen, että diabetes on tullut elämäämme jäädäkseen. Ajattelemme, että omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa elämäämme diabeteksen kanssa.
4. Eteenpäin suuntautumisvaiheessa kohdistamme ajatuksemme ja toimintamme ratkaisuihin, mitkä helpottaisivat elämäämme diabeteksen kanssa.

Huomionarvoista on, että sairauteen sopeutuminen ja sen kanssa eläminen on prosessi, jota jokainen meistä työstää eri tavoin ja omaan tahtiinsa.

Sopeutumisprosessille ei ole olemassa tiettyä kaavaa eikä yhtä oikeaa tapaa. Jokainen kokee sairastumisen ja sairastamisen omalla tavallaan. Usein ajan kuluessa yksilön suhtautuminen myös vaihtelee: välillä diabeteksen kanssa elämiseen sujahtaa sujuvasti, toisinaan diabeteksen kanssa eläminen tuntuu hyvinkin raskaalta.

Hoitoväsymys

Diabetes sairautena ei välttämättä suoraan vaikuta mielialaan, mutta vaihtelevat verensokerit vaikuttavat jaksamiseen. Olo saattaa olla väsynyt, ärtynyt ja haluton. Verensokerin hoitaminen onkin myös mielialan hoitamista.

Yhteys toimii myös toisinpäin: stressihormonien lisääntynyt eritys saattaa vaikuttaa ratkaisevasti verensokerin vaihteluun. Jos stressaava tilanne jatkuu pitkään, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa diabeteslääkityksen mahdollisesta tehostamisesta. Kun sokeritasapaino on kunnossa, myös stressinsietokyky kasvaa.

Diabetesta sairastavat mainitsevat hoitoväsymykseen liittyvistä tunteista keskeisinä häpeän, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet. Nämä tunteet heikentävät pystyvyyden tunnetta ja tätä kautta kokemus yhä heikentyneistä voimavaroista kasvaa.

Tieto siitä, miten diabetesta tulisi hoitaa, ei siis aina riitä. Tarvitaan sallivaa suhtautumista ja avointa tunnekeskustelua läheisten, ammattilaisten ja toisten diabetesta sairastavien kanssa. Avoin keskustelu ja tunteiden tunnistaminen johtaa hyväksyvään suhtautumiseen. Riittävän hyvän hoitotavoitteen pohtiminen suhteessa senhetkiseen elämäntilanteeseen on polku stressittömämpään omahoitoon ja sitä kautta hyvinvoivaan mieleen.

Diabeteksen hoito on haastavaa, ja se vaatii toistuvia päätöksiä joka päivä. Hoitoon pystyy itse vaikuttamaan, mutta vastuu omahoidosta ja elintavoista sekä omien hoitotavoitteiden saavuttamisesta voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Voimavarat diabeteksen hoitoon saattavat vähentyä.

Vertaistuki

Voimavaroja vahvistavia kanavia on lähipiirin lisäksi mahdollista löytää myös omasta hoitopaikasta ja vertaistukitoiminnasta, joko etänä verkon vertaistukiryhmistä tai kasvokkain alueen diabetesyhdistyksestä. Yhteen kokoontuminen ja yhdessä tekeminen tarjoaa usein uutta ja raikasta näkökulmaa diabeteksen hoitoon ja mahdollisiin elintapamuutoksiin.

Kokemusten jakamisella on suuri voima sekä mielen hyvinvoinnin että hyvän hoidon saavuttamisen ja ylläpitämisen polulla. Myös resilienssi syntyy ja vahvistuu vuorovaikutuksessa. Mielen joustavuutta kehittävät ja ylläpitävät omat ja muiden positiiviset selviytymistarinat sekä muiden ihmisten tuki silloin, kun kohtaamme elämässämme haasteita.

Lue lisää Diabetesliiton vertaistukitoiminnasta

Diabetesta sairastavien riski sairastua masennukseen on jonkin verran kohonnut. Yhteys on kaksisuuntainen, masennukseen liittyy kohonnut tyypin 2 diabetesriski. Pitkään korkeana pysyvä verensokeri aiheuttaa usein masennuksen kaltaisia oireita kuten vetämättömyyttä, haluttomuutta ja alavireisyyttä. Mikäli mieliala ei kohoa sokeritasapainon parantuessa, on mielialan hoitoon syytä hakea apua.

Elintavat ja mielen hyvinvointi

Katseen suuntaaminen elintapoihin, ihmissuhteisiin sekä työn ja levon tasapainottamiseen on sekä diabeteksen että mielen hyvinvoinnin hoitoa. Ravitsemus-, liikunta- ja unisuositusten pohtiminen ja niiden soveltaminen omaan elämään tuo voimavaroja arkeen.

Liikunta on mielekäs tapa huolehtia hoidossa jaksamisen ohella myös mielen hyvinvoinnista. Kehon ja mielen yhteys toimii parhaiten, kun kuuntelemme, millaista liikettä kulloinkin kaipaamme. Määräkeskeisen tavoitteenasettelun sijasta mieltä huoltaa usein paremmin keskittyminen liikunnan laatuun. Liikkumisen sopiva annostelu herättää mielihyvän kokemuksen kautta sisäisen kannustajan, mikä yllyttää jatkamaan mielihyvää tuottavaa liikkumista.

Lue lisää liikkumisesta

Uni on mielen hyvinvoinnin perusta. Laadukas uni vahvistaa tiedonkäsittelyä ja pitää ajatukset kirkkaana. Hyvin nukuttu yö tasapainottaa myös mieltä. Se auttaa käsittelemään tunteita ja tukee kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista. Hyvä ja laadukas uni rakentuu jo päivän aikana tehdyistä valinnoista. Päivässä onkin hyvä olla sopivassa suhteessa aktiviteettejä ja lepoa.

Uneen laskeutuminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen sänkyyn menoa. Rentoutuminen, valaistus, kevyt iltapala ja älylaitteiden piilottaminen kutsuvat Nukkumatin paikalle. Huolet kannattaa kirjoittaa yöpöydän vihkoon. Siellä ne uskollisina odottavat aamuun asti.

Lue lisää unesta

Syöminen on iso osa arjen rutiineja. Ruokailuhetkistä nauttiminen on osa mielen hyvinvointia. Hyvä suhde syömiseen sisältää terveellisiä valintoja ja ruuasta nauttimista ilman syyllisyyttä.

Läsnäolo ruokailuhetkessä ja pysähtyminen syömiseen on keskeistä, jotta sekä keho että mieli nauttivat ruokailusta. Kun ruoan aistii kaikilla aisteilla, tarjoaa se mielihyvää niin keholle kuin mielelle.

Lue lisää ruuasta ja syömisestä