Suomalaistutkimus: koronavirus ei lisännyt tyypin 1 diabetesta
Koronasulun aikana tavallista suurempi määrä suomalaisia lapsia sairastui tyypin 1 diabetekseen, mutta sulun jälkeen palattiin tavanomaiselle tasolle. Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, ettei itse koronavirus näytä selittävän sulkuajan sairastumispiikkiä.
Suomessa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus lapsilla nousi koronasulkujen aikana noin 16 prosentilla. Tilanne oli sama monissa muissakin maissa. Tutkijat ovat kiistelleet, johtuiko pandemian aikana havaittu ykköstyypin diabeteksen lisääntyminen SARS-CoV-2-viruksen suorasta vaikutuksesta vai muista tekijöistä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että sulkutoimien aikana Suomessa nähty dramaattinen piikki ykköstyypin diabeteksen tapauksissa tasaantui ja kääntyi selvään laskuun heti, kun yhteiskunta avautui ja rajoitukset purettiin, väitöskirjatutkija Susanna Tall sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Verinäytteistä mitatut vasta-ainemääritykset osoittivat, että suuri osa sulun jälkeen tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista oli saanut koronavirustartunnan. Diabetekseen sairastuneiden määrä väheni siitä huolimatta.
– Itse koronavirusinfektio ei näytä selittävän epidemia-ajan vaihteluita ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuudessa. Muutokset liittyivät ennemminkin muihin muuttuneisiin ympäristötekijöihin, kuten mikrobialtistuksen vähenemiseen tai muiden elintapojen muuttumiseen, Tall sanoo.
Tätä havaintoa tukee myös se, että pandemiasulkuaikana sairastuneista vain alle prosentti oli verinäytteiden perustella sairastanut koronan ennen diabeteksen puhkeamista.