Tasapäisellä juustohöylällä tehtävät valtionavustusleikkaukset uhkaavat kurjistaa kaikki 

Kansalaisjärjestötoimintaan osaltaan pohjautuvan yhteiskuntamme perusturvallisuus tuntuu heikkenevän samaa tahtia valtion taloudesta haettavien mittavien säästöjen kanssa. Oikeusministeriö on tehnyt ansiokasta työtä kansalaisjärjestötoiminnan ja sen aseman kehittämisessä, mutta säästölistoja laadittaessa tämä työ ei tunnu saavan riittävää huomiota ja vahvaa tukea. 

Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt leikata sote-järjestöjen valtionavustuksia 140 miljoonalla eurolla vuoden 2024 avustustasoon nähden. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tosiasiassa keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. 

Nyt näyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kansalaisjärjestötoimintaa ja sen tekemistä arvostetaan ja valtionavustustoiminnan tasoa pyritään säilyttämään. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoministeriön hallinnonaloilla pikemminkin harkitaan lisäpienennyksiä avustuksiin. Näitä valtiovarainministeriö on ehdottanut jo merkittävissä määrin.  

Tällä hetkellä sote-järjestöjen valtionavustusten pienennyksiä on toteutettu pääosin juustohöylä-periaatteella ja siten, että uutta toimintaa ei enää merkittävästi tueta. Tällöin valtionavustuksilla rahoitettu ihmisiä lähellä tapahtuva potilasjärjestöjen toiminta kurjistuu tasapuolisesti ja nykyisiä rakenteita tekohengittäen. Vähitellen tämä vie kaikilta nykyisiltä valtionavustusta saavilta sote-järjestöiltä merkittävää osaa toimintamahdollisuuksista. 

Valtionavustuksilla tuettu ja jatkossakin tuettava arvokas ja tarpeellinen työ voi säilyttää elinkelpoisuutensa vain, jos järjestöt ovat taloudellisesti riittävän vahvoja ja omaavat julkisten avustusten lisäksi myös keinoja hankkia muuta rahoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestöjen itse pitäisi toteuttaa toiminnan turvaamiseksi riittävä järjestörakenteen uudistaminen.  

Tästä alkaa olla jo joitakin merkkejä, mutta asiat etenevät hitaasti. Valtionavustuksia jakavien viranomaisten tulisikin painokkaammin suunnata valtionavustukset järjestöorganisaatioille, jotka ovat aidosti elinkelpoisia.  

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulisi toteuttaa valtionavustuksien jakamisessa uudistus, jossa otettaisiin huomioon myös hyvinvointialueiden järjestöyhteistyö ja kuntien tehtävät hyvinvoinnin edistämisessä. Voi kysyä, tulisiko osa nykyisistä valtionavustuksista siirtää ”korvamerkitysti” hyvinvointialueiden jaettavaksi ja siten lisätä alueellista yhteistyötä hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä.    

Valtiovarainministeriön ehdottamat lisäpienennykset sote-järjestöjen valtionavustuksiin merkitsisivät hallitsematonta ja nopeaa sote-järjestötoiminnan alasajoa. Tällöin kärsijöinä ovat potilasjärjestöiltä tietoa ja tukea saavat kansalaiset ja koko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto.    

Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto 

Juha Viertola

Juha on Diabetesliiton toiminnanjohtaja.