Lisäsairaudet
Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat molemmat kroonisia sairauksia, joihin liittyy samoja pitkäaikaisia lisäsairauksia, mutta niiden taustat ja kehitysmekanismit ovat erilaisia. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten ja milloin lisäsairaudet ilmenevät.
Lisäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa elintavoilla on keskeinen tehtävä. Tavoitteena on
- pitää verensokeri tasapainossa
- seurata ja hallita verenpainetta ja veren rasva-arvoja
- tupakoimattomuus
- ylipainon välttäminen ja tarvittaessa painonpudotus.
Verisuoniterveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla pystytään vaikuttamaan verensokeritasapainoon, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen. Liikunta muun muassa vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa sydän- ja verensuonielimistön tilaa. Myös uni ja stressi vaikuttavat verenpaineeseen ja verensokeritasapainoon.
Diabeteksen lisäsairauksia
Valtimotaudeilla tarkoitetaan valtimoiden ahtautumista sydämen sepelvaltimoissa, aivoissa ja alaraajoissa. Diabetesta sairastavilla on suurentunut riski saada valtimotauti. Valtimotauti kehittyy, kun hapettunut LDL-kolesteroli muodostaa valtimon seinämään rasvakertymän. Diabetesta sairastavalla tällainen rasvakertymä muodostuu herkemmin. Rasvakertymän seurauksena veri ei kierrä kunnolla, mikä voi johtaa sydäninfarktiin, aivo- ja jalkojen verenkiertohäiriöihin.
Valtimotaudin riskiä voi pienentää
- Pitämällä verensokeri tasapainossa.
- Seuraamalla ja hallitsemalla verenpainetta ja veren rasva-arvoja.
- Syömällä terveellisesti ja liikkumalla säännöllisesti.
- Lopettamalla tupakointi.
Valtimotaudin Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabeettinen retinopatia on diabeteksen aiheuttama silmän verkkokalvon verisuonien vaurio. Pitkäaikaisesti korkea verensokeritaso ja verensokerien vaihtelut altistavat retinopatialle. Näiden lisäksi muassa tupakointi, verenpainetauti ja rasva-aineenvaihdunnän häiriöt lisäävät verkkokalvosairauden riskiä. Vauriot kehittyvät hitaasti. Alkuvaiheessa muutokset verkkokalvon verisuonissa ovat oireettomia. Oireettomuuden, seurannan ja hoitoa vaativien muutosten vuoksi jokaisen diabetesta sairastavan silmänpohjat tulee kuvata säännöllisesti. Jos tauti etenee, se voi aiheuttaa erilaisia näköoireita tai johtaa näön heikkenemiseen.
Retinopatia jaetaan taustaretinopatiaan, makulopatiaan ja polyferatiiviseen retinopatiaan. Diabeettisen ehkäisyn ja etenemisen ehkäisyn keinoja:
- Mahdollisimman hyvä verensokeritasapaino
- Kohonnut verenpaine tavoitteeseen
- Veren rasva-arvot tavoitteiseen
- Tupakoimattomuus
- Ylipainon vähentäminen.
Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabeettinen retinopatia, Terveyskylän Diabetestalo(siirryt toiseen palveluun)
Diabeteksen aiheuttama hermovaurio voi esiintyä hermoston eri osissa. Yleisin on molemminpuolinen ääreishermojen, yleisemmin jalkaterien, hermovaurio eli polyneuropatia. Hermovaurio voi olla myös yksittäisessä hermossa tai autonomisessa (ei-tahdonalaisessa) hermostossa. Oireet riippuvat siitä missä päin kehoa hermovaurio on.
Neuropatian tärkein riskitekijä on korkea verensokeri. Neuropatian hoidossa on tärkeää ylläpitää hyvää verensokeritasapainoa, lopettaa tupakointi ja välttää alkoholia.
Diabetesta sairastavan jalkaongelmien Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabetes ja hermosto, Terveyskylän Diabetestalo(siirryt toiseen palveluun)
Diabetesta sairastavan jalkaongelmat johtuvat paljolti hermovaurioista (neuropatiasta) ja valtimotaudista. Hermovaurio heikentää tuntoaistia jaloissa. Tämä voi johtaa siihen, että ihovaurioita ei huomata ajoissa.
Diabetekseen liittyy usein myös perifeeristä valtimotautia, jolloin jalkojen ja jalkojen verisuonet ovat ahtautuneet. Huono verenkierto aiheuttaa kipua ja haavaumia sekä hidastaa haavojen paranemista.
Ehkäise jalkaongelmia
- Hoitamalla diabetesta hyvin. Verensokerin hallinta vähentää jalkaongelmien riskiä.
- Jalkojen omahoidolla. Päivittäinen tarkastus, hyvä hygienia ja sopivat kengät ovat tärkeitä.
- Ylläpitämällä lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta liikunnalla.
- Valitsemalla sopivat jalkineet ja hoitamalla asentovirheet.
Jalkojen ihovauriot ja haavat tulee hoitaa heti. Kevennyshoidolla saa rasitusta vähennettyä haava-alueelta. Infektiot voivat vaatia antibioottihoitoa. Tulehtuneet haavat voivat pahimmillaan johtaa amputaatioon.
Diabeetikon jalkaongelmien Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabeteksen munuaistauti on munuaiskerästen vaurio. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri on tärkein syy vaurioon, mutta myös kohonnut verenpaine, veren rasva-aineen häiriö ja tupakointi sekä runsas proteiinin saanti lisäävät vaurion riskiä.
Alkavan munuaiskeräsen vaurion merkki on valkuaisen (albumiini) lisääntynyt erittyminen virtsaan. Jos vaurio etenee, kehittyy munuaisten vajaatoiminta.
Munuaisten toimintaa tulee seurata säännöllisesti laboratoriokokeilla. Virtsanäytteestä mitataan albumiinin suhteellista määrää kreatiiniin nähden ja verinäytteestä mitataan kreatiinia (P-Krea), josta lasketaan automaattisesti laskennallinen munuaiskeräsen suodatinnopeus (eGFR).
Diabeteksen munuaistaudin hoito on tärkeää aloittaa varhain. Jos virtsan albumiinin osuus on kontrolloidustikin koholla, tehostetaan diabeteksen hoitoa verensokerien lisäksi myös verenpainelääkityksen osalta. Diabeteksen munuaistaudin etenemistä voikin hillitä tehokkaasti lääkityksen ja elintapamuutosten avulla. Ruokavaliossa keskeisiä ovat verisuoniterveelliset valinnat.
Diabetes ja munuaiset, Terveyskylän Diabetestalo(siirryt toiseen palveluun)
Diabeteksen munuaistaudin Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabetesta sairastavilla korkea verenpaine on yleinen ongelma, joka lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä entisestään. Verenpaineen ollessa koholla sydämen ja verisuonten kuormitus kasvaa, mikä voi johtaa vakaviin komplikaatioihin kuten sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöihin tai munuaisten vajaatoimintaan.
Diabeteksen hallinnassa on tärkeää seurata ja säätää verenpainetta tiiviisti. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja tarvittaessa lääkitys auttavat pitämään verenpaineen hyväksyttävällä tasolla. Tavoitteena on yleensä alle 130/80 mmHg, mutta yksilölliset tavoitteet voivat vaihdella.
Verenpaineen säännöllinen mittaus ja hoitotasapainon ylläpito ovat avainasemassa diabeteksen ja korkean verenpaineen hoidossa.
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Dyslipidemioissa veren rasva-arvot ovat epätasapainossa. Tyypillisesti tämä ilmenee kohonneena LDL-kolesterolina, kokonaiskolesterolina ja triglyserideinä sekä matalana hyvänlaatuisena kolesterolina, HDL-kolesterolina. Dyslipidemiat ovat huolenaihe, koska ne lisäävät riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, jotka ovat yleisiä diabetesta sairastavilla.
Diabeteksen hallinnassa pyritään kontrolloimaan verensokerin lisäksi myös veren rasva-arvoja. Ruokavalio, liikunta ja tarvittaessa lääkitys ovat keskeisiä dyslipidemian hoidossa. Tavoitteena on vähentää LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä parantaa HDL-kolesterolin tasoa. Seurantaan Säännölliset terveystarkastukset auttavat seuraamaan rasva-arvojen kehitystä ja varmistamaan, että hoito on tehokasta.
Dyslipidemian Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Rasvamaksa on diabetesta sairastavilla yleinen. Riskitekijöitä ovat vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine sekä kohonneet verensokeri ja rasva-arvot. Rasvamaksan riskiä lisäävät myös esidiabetes ja diabetes, korkea ikä ja miessukupuoli sekä perinnöllinen alttius.
Maksaan kertyy rasvaa ylipainon ja liikkumattomuuden vuoksi. Erityisen haitallista on tyydyttyneen rasvan, sokerin ja vähäkuituisten hiilihydraattien runsas käyttö. Laihdutus on tehokas rasvamaksataudin ehkäisy- ja hoitomuoto.
Rasvamaksataudin Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabetekseen usein liittyviä muita sairauksia
Autoimmuunisairauksissa kehon immuunijärjestelmä alkaa virheellisesti hyökätä omia kudoksia vastaan pitäen niitä vieraana tai vaarallisina. Erityisesti tyypin 1 diabetekseen autoimmuunisairautena liittyy kohonnut riski muihin autoimmuunisairauksiin. Tavallisia autoimmuunisairauksia ovat keliakia, kilpirauhassairaudet, lisämunuaisen vajaatoiminta eli Addisonin tauti, pernisiöösi anemia ja valkopälvi.
Keliakiassa keho ei siedä viljan gluteenia. Jos syö gluteenia, suolisto ärtyy, ja se voi aiheuttaa vatsavaivoja ja ravintoaineiden imeytymisongelmia. Hoitona on gluteeniton ruokavalio.
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi hormoneja, mikä voi tehdä olon väsyneeksi ja aiheuttaa painonnousua. Sitä hoidetaan päivittäisellä lääkityksellä.
Lisämunuaisen vajaatoiminnassa eli Addisonin taudissa lisämunuaiset eivät tuota tarpeeksi hormoneja, jotka auttavat kehoa toimimaan normaalisti. Tämä voi aiheuttaa heikotusta ja väsymystä. Hoitona käytetään lääkkeitä.
Pernisiöösissä anemiassa mahalaukun seinämäsolujen vaurion vuoksi B12-vitamiini ei imeydy normaalisti. B12-vitamiinin puutosta korvatavaan lääkevitamiinilla, joka useimmiten annetaan pistoksina lihakseen.
Valkopälvessä eli vitiligossa ihon ruskeaa pigmenttiä tuottavat solut ovat vaurioituneet. Valkopälveä ei välttämättä tarvitse hoitaa, kunhan aurinkosuojauksesta huolehditaan.
Diabeteksella ja mielenterveysongelmilla, kuten masennuksella ja ahdistuksella, on läheinen yhteys. Korkea verensokeri ja diabeteksen hoidon haasteet voivat lisätä riskiä masennukseen ja ahdistukseen. Samalla ne voivat pahentaa diabetesta, koska ne vaikeuttavat terveellisten elämäntapojen ja lääkityksen noudattamista.
Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni voivat auttaa sekä diabeteksen että mielenterveysongelmien hoidossa. Myös lääkärin, hoitajan ja psykologin apu voi olla tarpeen.
Depression Käypä hoito -suositus (siirryt toiseen palveluun)
Huono verensokeritasapaino lisää riskiä saada suusairauksia ja menettää hampaita. Diabetes altistaa erityisesti ientulehdukselle ja hampaan kiinnityskudosten sairauksille eli parodontiitille sekä hampaiden reikiintymiselle. Myös sieni-infektiot ovat yleisiä.
Suun tulehdukset voivat nostaa verensokeria, joten hyvä suunhoito on tärkeää. Diabetesta sairastavan tulisi pestä hampaita tunnollisesti, kiinnittää huomiota syömiseen ja ruokarytmiin ja käydä säännöllisesti hammaslääkärissä.
Kaksi kolmesta uniapneaa sairastavasta on ylipainoisia, ja kun ylipaino on yleistä myös tyypin 2 diabeteksessa, uniapnea on yleinen liitännäissairaus diabeteksessa. Uniapnean tavallisin oire on päiväväsymys. Lisäksi
- Uniapnea voi ilmetä taipumuksena nukahtaa päivällä ja muistiongelmina.
- Voimakas kuorsaus on tavallinen oire, mutta kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuorsaa.
- Muita oireita ovat hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, levoton yöuni, suun kuivuminen, yöhikoilu, yöllinen virtsaamistarve, aamupäänsärky ja unettomuus.
Hoitoon kuuluvat laihduttaminen, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus ja alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa. Päiväaikaisesta tukisukkien käytöstä voi olla apua.
CPAP-laitehoito on ensisijainen hoito keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa.
Hormonaaliset lisäsairaudet ovat melko yleisiä diabetesta sairastavilla. Kyseessä voi olla hormonaalisia häiriöitä tai varsinaisia autoimmuunisairauksia.
Kilpirauhasen sairauksista kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää tyypin 1 diabetesta sairastavilla, ja se voi aiheuttaa oireita kuten väsymystä, painonnousua ja kylmänsietokyvyn heikkenemistä. Harvinaisempi kilpirauhasen liikatoiminta voi esiintyä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Se voi johtaa painonlaskuun, sydämen tykytyksiin ja hikoiluun. Noin 20-30 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista potilaista kehittää autoimmuunisairauksiin kuuluvan autoimmuunikilpirauhastulehduksen.
Lisämunuaisten sairauksista addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta voi esiintyä yhdessä tyypin 1 diabeteksen kanssa. Se aiheuttaa kortisolihormonin puutetta, mikä johtaa väsymykseen, laihtumiseen ja matalaan verenpaineeseen.
Cushingin oireyhtymässä elimistö tuottaa ylimäärin kortisolia, joka aiheuttaa runsaasti aineenvaihduntahäiriöitä. Cushingin oireyhtymä on harvinainen sairaus.
Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) riskitekijöitä ovat ylipaino ja perintötekijät. Tila voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä, epäsäännöllisiä kuukautisia ja hedelmättömyyttä.
Diabetesta sairastaville voi esiintyä erilaisia sukupuolihormonien epätasapainoja. Näitä ovat testosteronin alhainen taso miehillä tai estrogeenin epätasapaino naisilla. Tämä voi vaikuttaa seksuaaliseen toimintaan ja yleiseen terveyteen.
Diabeteksella ja syöpäsairauksilla voi olla yhteys. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on tyypin 2 diabetes, on hieman suurempi riski sairastua joihinkin syöpiin, kuten maksasyöpään, haimasyöpään ja rintasyöpään. Tämä johtuu muun muassa siitä, että korkea verensokeri ja insuliinimäärät voivat vaikuttaa syövän kehittymiseen.
Diabeteksen hoitoon liittyvä elintapahoito, kuten terveellinen ruokavalio ja liikunta, voi auttaa vähentämään riskiä sairastua syöpään.
Diabetes voi lisätä riskiä sairastua dementiaan tai alzheimerin tautiin pitkään jatkuvien korkeiden verensokeritasojen, insuliiniresistenssin, verisuonivaurioiden ja tulehduksen seurauksena.
Pitkäaikainen korkea verensokeri voi vahingoittaa aivoverisuonia ja hermosoluja. Lisäksi diabeteksen aiheuttama matala-asteinen tulehdustila voi vaikuttaa aivojen terveyteen.
Hyvä verensokerin hallinta ja terveelliset elintavat auttavat vähentämään riskiä sairastua dementiaan.
Muistihäiriöiden Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabetes voi heikentää kuuloa vaurioittamalla verisuonia ja hermoja korvassa sekä lisäämällä korvatulehdusten riskiä. Diabetesta sairastavilla on 30-50 prosenttia suurempi riski sairastua kuulon heikkenemiseen verrattuna henkilöihin, joilla ei ole diabetesta.
Hyvä verensokerin hallinta ja melulta sujautuminen auttavat suojaamaan kuuloa heikkenemiseltä. Tulehduksia voi välttää pitämällä korvat puhtaina.
Yleisiä iho-ongelmia diabeteksessa ovat tulehdukset, hitaasti parantuvat haavat sekä sormenpäiden ja jalkapohjien ihon halkeamat. Iho voi myös kuivua helposti ja saada tummia laikkuja tai varsiluomia. Sieni-infektiot, kuten jalkasieni, ovat yleisiä.
Kohonnut verensokeri heikentää kehon kykyä torjua infektioita, joten iholla voi esiintyä bakteeri-, sieni- tai virustulehduksia. Kohonnut verensokeri myös heikentää ihon kykyä parantua tulehduksista.
Hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kuuluvat hyvä verensokerin hallinta, ihovoiteiden käyttö ja hyvä hygienia. Haavat pitää hoitaa heti ja tarvittaessa käydä lääkärissä, jos haavat eivät parane.
Ihon infektioiden Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
Diabeteksessa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisiä, koska korkea verensokeri voi vahingoittaa sidekudoksia, niveliä ja hermoja. Yleisiä ongelmia ovat:
- Diabeettinen käsioireyhtymä. Sen oireita ovat sormien ja käsien jäykkyys sekä liikerajoitukset.
- Jäätynyt olkapää (adhesiivinen kapsuliitti), joka aiheuttaa olkapään jäykkyyttä ja kipua.
- Diabeteksen hermovaurioon liittyvä nivelsairaus (Charcot’n jalka). Hermovaurio, joka voi aiheuttaa luiden heikkenemistä ja nivelten epämuodostumia jaloissa.
- Jännetulehdukset ja nivelrikko. Korkea verensokeri voi altistaa jänteiden ja nivelten vaurioille.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyyn ja hallintaan kuuluvat muun muassa verensokerin hallinta ja säännöllinen liikunta.
Diabeteksen lisäsairauksien lista voi tuntua huolestuttavalta. Paljon on kuitenkin tehtävissä. Tärkein keino ehkäistä lisäsairauksia on hoitaa diabetesta hyvin.
Diabetesliiton Hyvän hoidon avaimet ovat tiiviitä tarkistuslistoja siitä, mitä hyvään diabeteksen hoitoon kuuluu. Lataa maksuttomat Hyvän hoidon avaimet D-kaupasta:
