Lapsen ja nuoren diabetes -polku:
Verensokeriseuranta
Tällä sivulla:
Verensokeritavoitteet Verensokerin mittaaminen Verensokerin vaihtelut Verensokerin vaihtelun hoito Ketoaineet ja ketoasidoosiTyypin 1 diabeteksen hoidossa verensokeria seurataan useimmiten glukoosisensorointia hyödyntäen. Arkikielessä puhutaan yleensä sensoroinnista.
Sensorointi mahdollistaa jatkuvan verensokerin seuraamisen. Se luo turvaa, ja sen tarkoitus on helpottaa päivittäistä elämää.
Verensokeritavoitteet
Verensokeriseuranta luo pohjan insuliinihoidolle. Verensokeritavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti.
Yleiset verensokeritavoitteet lapselle ja nuorelle
- paastoverensokeri tai verensokeri ennen ateriaa 3.9–6 mmol/l
- verensokeri 2–3 tuntia aterian jälkeen alle 10 mmol/l
Glukoosisensoroinnin yleiset tavoitteet
Tavoitealueella 3,9 – 10 mmol/l olevien verensokeriarvojen osuus eli TIR (time in range)
– yleensä 70 % tai enemmän
Matalien verensokeriarvojen eli hypoglykemioiden osuus
– 3 – 3,9 mmol/l osuus alle 4 %
– alle 3 mmol/l osuus alle 1 %
Korkeiden verensokeriarvojen osuus
– yli 10 mmol/l enintään 25 %
– yli 13,9 mmol/l enintään 5 %
Verensokerin mittaaminen
Vaikka verensokeria seurataan yleensä glukoosisensoroinnilla, joskus voi olla tarve mitata sokeri sormenpäästä. Mittaria voidaan tarvita myös ketoaineiden tarkistamiseen.
Verensokerimittareita ja verinäytteenottoon käytettäviä pistolaitteita on monenlaisia, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat keskenään samanlaisia.
Oikea mittaustekniikka ja mittausvälineiden säilyttäminen oikein varmistavat, että mittaustulokset ovat luotettavia.
Kertaa verensokerin mittaustekniikka
Verensokerin vaihtelut
Verensokeri ei koskaan pysy aivan tasaisena, vaan satunnaiset heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren elämässä täysin normaaleja. Jos kuitenkin oma verensokeriseuranta näyttää, että verensokeri heittelehtii päivittäin ilman selittävää syytä, kannattaa tarkistaa tietyt asiat.
Korkean verensokerin syitä
– aamunkoittoilmiö eli verensokeri nousee aamuyöllä
– perusinsuliiniannos tai basaali on riittämätön
– perusinsuliinin vaikutusaika on riittämätön
– verensokeri on korkea nukkumaan mennessä
– verensokeri on käynyt yöllä matalalla
Matalan verensokerin syitä
Рperusinsuliiniannos tai basaali on liian suuri y̦n aikana
– edellisenä päivänä harrastettua liikuntaa tai muuta fyysistä rasitusta ei ole huomioitu insuliiniannostelussa
Korkean verensokerin syitä
– edellisen aterian insuliiniannostelu ei ole onnistunut
– hiilihydraatti-insuliinisuhde ei ole oikea
– hiilihydraattien määrä on arvioitu väärin
– insuliinin pistäminen on unohtunut
– matalasta verensokerista johtuva reaktiivinen nousu
Reaktiivinen nousu on elimistössä käynnistynyt vastareaktio liian matalalle verensokerille. Elimistö tunnistaa matalan verensokerin stressitilaksi ja insuliinin vastavaikuttajahormonit vapauttavat maksasta sokeria vereen. Verensokeri voi pysyä koholla monta tuntia.
Matalan verensokerin syitä
-edellisen aterian insuliiniannostelu ei ole onnistunut
-hiilihydraatti-insuliinisuhde ei ole oikea
– hiilihydraattien määrä on arvioitu väärin
– edeltävää liikuntaa tai muuta fyysistä rasitusta ei ole huomioitu insuliinin annostelussa
Verensokeri voi vaihdella myös seuraavista syistä
– insuliini on mennyt tehottomaksi
– pistospaikkaongelmat, insuliini ei imeydy kunnolla
– mieliala, esimerkiksi kiukku tai ilo
– hormonaaliset syyt, esimerkiksi kuukautiset tai kasvuhormonipyrähdys
– tulehduksellinen sairaus
Verensokerin vaihtelun hoito
Tilapäisesti korkean verensokerin hoito
Korkeaan verensokeria korjataan ylimääräisellä pikainsuliiniannoksella. Korjaukset kannattaa tehdä yleensä aterioiden yhteydessä eli pistää pikainsuliini sekä hiilihydraateille että korkealle verensokerille. Korkealle verensokerille pistettävää insuliinia kutsutaan korjausinsuliiniksi.
Korjausinsuliinia varten pitää tietää, kuinka paljon 1 yksikkö laskee verensokeria. Tätä kutsutaan insuliiniherkkyystekijäksi. Lisäksi pitää miettiä, mihin arvoon verensokeri korjataan. Pumppuhoidossa nämä tiedot on ohjelmoitu pumpun annosoppaaseen.
Aterioiden välillä tehtävät korkean verensokerin korjaukset pitää tehdä varovasti. Insuliinipistosten välillä tulee olla kaksi tuntia.
Lue lisää korkeasta verensokerista
Hypoglykemia 
Hypoglykemia tarkoittaa liian matalaa verensokeria. Hypoglykemia syntyy, kun verensokeri on alle 4 mmol/l. Hypoglykemia voi johtua esimerkiksi liian suuresta insuliiniannoksesta, syömättömyydestä tai liikunnasta.
Hypoglykemian oireita lapsella ja nuorella ovat muun muassa nälkä, kiukku, kalpeus ja hikoilu.
Ketoaineet ja ketoasidoosi
Insuliinin puute elimistössä voi aiheuttaa diabetesta sairastavalle ketoaineiden kertymistä elimistöön. Tila voi hoitamattomana johtaa ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, mikä on hengenvaarallinen tila.
Siksi ketoaineet tulisi mitata
-jos verensokeri on yli 15 mmol/l
-kuumeessa ja erityisesti oksennus- ja ripulitaudin aikana.
Lue lisää
Kertaa verensokerin mittaustekniikka
Miten kertoa diabeteksesta lapselle ja viestiä sairaudesta muille?
Kestosuosikki Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kertoo hauskasti ja ymmärrettävästi, mitä tyypin 1 diabetes tarkoittaa ja mikä hoidossa on tärkeää. Kirja on suunnattu 6–10-vuotiaille lapsille.
10 asiaa diabeteksesta -esitteeseen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) on koottu lista asioita, joita diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren kanssa toimiessa on tärkeää tietää.
Diabetestunnus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) auttaa ensiaputilanteissa kertomalla, että sen käyttäjällä on diabetes. Hanki diabetestunnus lapsen ja nuoren turvaksi.
