Tietoa lapsen ja nuoren diabeteksesta

Suurin osa sairastuu tyypin 1 diabetekseen lapsuus- tai nuoruusiässä, sillä 70 prosenttia sairastuneista on alle 20-vuotiaita. Sairastua voi kuitenkin missä iässä tahansa.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista.

Tyypin 1 diabetes lapsella ja nuorella

• Tyypillisiä oireita lapsella ovat jano, virtsamäärän lisääntyminen ja väsymys. Toisinaan oireita voi olla vaikea tunnistaa.
• Sairastumisen taustalla on autoimmuunitulehdus, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut.
• Tyypin 1 diabeteksen kehittyminen on kuukausien tai vuosien mittainen prosessi.
• Diabeteksen oireet syntyvät vasta, kun haiman insuliinia tuottavista soluista on jäljellä arviolta 10–20 prosenttia. Sen vuoksi diabeteksen puhkeaminen tulee yleensä yllätyksenä.

Katso video lapsen sairastumisesta tyypin 1 diabetekseen

Diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabetesta hoidetaan insuliinilla, jota verensokeriseuranta ohjaa. Terveelliset elintavat tukevat hoitoa. Tätä kokonaisuutta kutsutaan omahoidoksi. Omahoito ei tarkoita yksin hoitamista, vaan diabetesta sairastava ja hänen perheensä saa lapsen diabeteksen hoitoon oppia ja tukea hoitopaikasta.

Sairastumisen alkuvaiheessa hoito on usein kaavamaista. Silloin lapsi tai nuori ja hänen perheensä tarvitsevat enemmän tukea hoitopaikasta. Ajan kuluessa ja kokemuksen karttuessa hoidosta tulee joustavampaa ja hoito mukautuu erilaisiin arjen tilanteisiin.

Lapsen sairastuminen on perheelle usein järkytys. Sopeutumisessa auttaa luotettava tieto sairaudesta ja sen hoidosta, sillä sairastuminen herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia.

Insuliinihoito

Kun perheessä on tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi tai nuori, verensokerin seuranta ja insuliinin annostelu kuuluvat jokaiseen päivään. Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinilla, joka on diabetesta sairastavalle elintärkeää. Insuliinihoitoa toteutetaan joko insuliinikynillä annosteltuna monipistoshoitona tai insuliinipumpulla.

Katso lapsen kanssa video Inskamiehestä

Diabeteksen hoito eri ikäkausina

Insuliinihoidon toteutusmuodon valinnassa otetaan huomioon lapsen ikä, lapsen tai nuoren ja hänen perheensä toive sekä perheen elämäntilanne.

Lapsen ja nuoren diabeteksen hoito pyritään aina suunnittelemaan niin, että hoito sopii mahdollisimman hyvin perheen normaaliin elämään. Vastuu hoidosta on perheen aikuisilla, ja lapsi tai nuori osallistuu oman hoitonsa käytännön toteuttamiseen yksilöllisesti oman ikävaiheensa mukaisesti.

On hyvin yksilöllistä, minkä ikäisenä diabetesta sairastava lapsi alkaa osallistua omaan hoitoonsa ja ottaa siitä enemmän vastuuta. Tähän vaikuttavat lapsen ikätasoinen kehitys, diabeteksen sairastamisaika sekä käytössä oleva hoitomuoto.

Alle kouluikäinen

• Leikki-ikäinen voi olla aktiivisesti mukana jokapäiväisissä hoitotilanteissa.
• Esikouluikäinen voi jo vanhemman kanssa harjoitella esimerkiksi insuliinin pistämistä tai verensokerin mittaamista.
• Ruokailutilanteissa lapsi voi opetella tunnistamaan hiilihydraatteja sisältäviä ruokia.

Alakoululainen

• Lapsi voi valvottuna suorittaa hoitoon liittyviä asioita.
• Lapsi oppii arvioimaan tavallisimpien ruokien hiilihydraattimääriä.
• Insuliiniannosten määrittäminen ja hoitomuutokset ovat vielä vanhempien vastuulla.

Yläkoululainen

• Nuori opettelee hallitsemaan insuliinin annostelua ja verensokerin seurantaa sekä harjoittelee erityistilanteissa toimimista.
• Nuori harjoittelee hoitopäätösten tekemistä.
• Nuori tarvitsee kuitenkin edelleen vanhempien ja hoitotiimin tukea.

Vinkkejä elämän eri tilanteisiin

Diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren on tärkeä saada samanlaisia kokemuksia kuin muutkin ikätoverit. Monet tilanteet vaativat kuitenkin yleensä hieman suunnittelua.

Kyläilyt

Ei ole olemassa yhtä tiettyä ikää, jolloin lapsen voi päästää kaverisynttäreille tai yökyläilemään. Lapset ovat erilaisia, joten olennaista on keskustella lapsen kanssa ja kuunnella hänen näkemyksiään asiasta. Jokainen perhe luo omat käytäntönsä lapsen ja perheen ehdoilla.

Kyläilyjä voi ensin harjoitella pienissä erissä. Kyläpaikassa on hyvä tietää diabeteksesta perusasiat. Alkuun pääsee tiedoilla hypoglykemian hoidosta sekä ymmärryksellä hiilihydraattien vaikutuksesta verensokereihin. Kannattaa myös kertoa, missä tilanteissa tulee olla yhteydessä.

On myös hyvä sopia yhdessä lapsen kanssa säännöt esimerkiksi napostelun ja ruokailujen suhteen. Kaverisynttäreille pääsy on usein tärkeää, ja silloin kannattaa käydä läpi vaikka etukäteen, miten toimitaan herkuttelun suhteen ja miten insuliini annostellaan. Kännykkä on näissä tapauksissa hyvä apu.

Harrastukset

Diabetesta sairastava lapsi voi harrastaa kaikkea sitä mitä muutkin lapset. Lasta kannattaa kannustaa jatkamaan aiempia harrastuksia ja aloittamaan uusia, sillä harrastukset tuovat lapselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

Harrastuksia ohjaavan henkilön on hyvä olla tietoinen lapsen diabeteksesta ja siitä, miten hänen tulee toimia hypoglykemiatilanteissa.

Liikkuminen on osa terveellistä elämäntapaa.

Sairastaminen

Kuume- ja tulehdustaudit lisäävät yleensä insuliinin tarvetta ja nostavat verensokeritasoa. Tämän vuoksi verensokeria tulee seurata sairastaessa tavallista tiheämmin ja tarvittaessa korjata korkeaa verensokeria ylimääräisillä insuliiniannoksilla. Jos verensokerit ovat yli 15 mmol/l, tulisi verestä tarkistaa myös ketoaineet.

Vatsataudissa verensokerit voivat olla matala syömättömyyden vuoksi. Jos vatsatautiin liittyy oksentelua, tulee mitata ketoaineet verestä, jotta varmistutaan, ettei oksentaminen johdu ketoasidoosista eli happomyrkytyksestä. Insuliiniannoksia voi joutua vähentämään, mutta perusinsuliinin annostelua ei koskaan saa lopettaa kokonaan.

Sairauspäivinä on tärkeää huolehtia, että lapsi tai nuori saa suunnilleen normaalimäärän hiilihydraatteja sellaisessa muodossa, mikä hänelle maistuu. Lisäksi on huolehdittava, että hän saa riittävästi nesteitä. Elimistön kuivuminen voi vaikuttaa glukoosisensorin toimintaan, joten sairaspäivinä voi olla tarpeen seurata verensokeria sormenpäästä.

Diabeteksen seuranta

Diabetesta sairastavan elämään kuuluvat säännölliset seurantakäynnit terveydenhuollossa. Seurannan pohjana on yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Lapsuudessa omaksutut terveyttä edistävät elämäntavat, kuten ruokailutottumukset ja säännöllinen liikkuminen, ehkäisevät lisäsairauksien syntyä diabetesta sairastavalla. Myös diabeteksen säännöllinen seuranta on lisäsairauksien ehkäisyssä merkittävässä roolissa.

Tietoa diabetesta sairastavien lasten kanssa työskenteleville