Nyt Diabetes-lehdessä: Näin tyypin 2 diabeteksen voi saada remissioon
Jos tyypin 2 diabetes ei ole kestänyt yli kuutta vuotta, voi sen saada remissioon noin viidentoista prosentin painonpudotuksella, sanoo endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Leo Niskanen juuri ilmestyneessä Diabetes-lehdessä. Niskanen ottaa lehdessä kantaa myös hoitosuositusten toteutumiseen ja hoidon seurantaan. Molemmissa on eroja hyvinvointialueiden välillä ja myös niiden sisällä.
Kun tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suosituksia päivitettiin toissa vuonna, remissio nostettiin yhdeksi hoidon tavoitteeksi. Remissio tarkoittaa sairauteen liittyvien oireiden häviämistä ja diabeettisen aineenvaihdunnan korjaantumista.
– Aiemmin ajateltiin, että kun on sairastunut diabetekseen, ei sitä voi enää korjata. Nyt tiedämme, että remissioon pyrkiminen kannattaa aina vaikka se ei olisikaan pysyvä. Sillä on silti pitkäkestoisia suotuisia vaikutuksia, huomauttaaNiskanen.
Tyypin 2 diabeteksen hoidon ja remissioon pyrkimisen kulmakiviä ovat painonpudotus, sitä tukevat elintapamuutokset ja painonhallinta. Remissioon voi pyrkiä myös lääkehoidolla ja lihavuusleikkauksella.
Remissioon pääsyn jälkeen on tärkeä huolehtia painonhallinnasta ja liikuntaa pitää harrastaa säännöllisesti: kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä tai uintia 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoliikuntaa 2–3 päivänä viikossa.
– Liikunta parantaa veren glukoosiarvoja, vaikuttaa veren rasva-arvoihin, alentaa verenpainetta, auttaa painonhallinnassa ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia, Niskanen listaa.
Omaa alkoholinkäyttöäkin on syytä miettiä, sillä alkoholi sisältää paljon energiaa ja altistaa alhaiselle verenglukoosille. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta. Jos tupakoi, kannattaa ehdottomasti lopettaa.
Toimiva hoitosuhde edellyttää kasvokkaisia kohtaamisia
Käypä hoito -suositukset kertovat, miten sairauksia pitäisi hoitaa, kuntouttaa ja ehkäistä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden välillä ja myös alueiden sisällä on kuitenkin paljon vaihtelua siinä, miten suositusten mukainen hoito toteutuu.
– Haasteita on muun muassa potilaiden tunnistamisessa ja hoidon seurannan toteutumisessa, Niskanen toteaa.
Niskanen kritisoi sitä, että etäkontaktit tuppaavat nykyisin ylikorostumaan lääkärin ja potilaan välisessä hoitosuhteessa. Vastuu hoidosta on pitkälti diabeteshoitajien ja muiden terveyskeskuksessa työskentelevien sairaanhoitajien harteilla.
– Nyt voi olla niin, että potilas tapaa lääkäriä todella harvoin. Ehkä olen tipahtanut kärryiltä, mutta minusta on vaikea kuvitella hoitosuhdetta ilman kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Siinä voi tulla esiin asioita, joita ei pelkällä etäkontaktilla saada koskaan selville.