Kansanterveysjärjestöt: Suomi hoitaa oireita, vaikka pitäisi investoida toimintakykyisiin elinvuosiin
Suuret suomalaiset terveysjärjestöt vaativat määrätietoisia toimia kansanterveyden parantamiseksi. Katse pitää kääntää lyhytnäköisistä säästöistä toimiin, jotka edistävät ennakoivasti terveyttä ja toimintakykyä.
Kehysriihtä edeltävä poliittinen keskustelu on ollut jännittynyttä. Päähuomio on ollut jälleen miljardien sopeutustarpeissa. Samaan aikaan ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on romahtanut. EU-maiden vertailussa suomalaiset kokevat saavansa terveydenhuollon palveluja toisiksi huonoiten.
Sote-järjestelmän ohjauksessa on korostunut kapea näkemys lyhyen aikavälin talouspoliittisista tavoitteista. Tämä on haitannut hyvinvointialueiden kehittämistyötä ja palvelujen järjestämistä.
Toimintakykyisten elinvuosien lisääminen suomalaisille tulisi olla seuraavien vuosien tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita, koska terveys on kaiken perusta.
Suomi käyttää kuitenkin vuosittain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen vain 2 euroa per asukas, kun sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset kokonaisuudessaan ovat 4 395 euroa. Sote-palvelujen kustannukset kokonaisuudessaan ovat jo lähes kolmasosa valtion budjetista (24,6 miljardia euroa vuonna 2024).
– Kansanterveyden päättäväinen ja johdonmukainen edistäminen on käyttämätön talousohjauksen keino. Se vähentäisi terveyseroja, hillitsisi sote-kustannusten kasvua ja parantaisi toiminta- ja työkykyä, painottavat Suomen suurimpien kansanterveysjärjestöjen toiminnanjohtajat.
Luottamus palveluihin takaisin
Suomi tarvitsee nyt toivoa luovan näkymän tulevaisuuteen, ja se voisi alkaa luottamuksen palauttamisesta sote-palveluihin. Tämä edellyttää strategista suunnitelmaa, määrätietoista pidemmän ajan toimeenpanoa sekä nykyistä merkittävämpää panostamista ehkäisevään toimintaan.
Kansanterveysjärjestöjen vaali- ja hallitusohjelmatavoitteilla voidaan kääntää suuntaa kohti vaikuttavampaa ja yhdenvertaisempaa politiikkaa myös vaikeina aikoina. Kolmeen pääkoriin jäsennellyt toimintaehdotukset veisivät Suomea monella toimialalla samanaikaisesti kohti toimintakykyisempää ja terveempää Suomea.
Esimerkiksi tukea lihavuuden pitkäjänteiseen hoitoon on vaikea saada. Käytännössä usein tyydytään hoitamaan erilaisia ylipainoon kytköksissä olevia oireita ja sairauksia, vaikka suomalaiset ovat Euroopan kolmanneksi lihavin kansa.
– Tässä ajassa tarvitaan vaikuttavia ratkaisuja. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta tulee turvata, mutta sekä hyvinvointialueilta että järjestöiltä tehtävät yhtäaikaiset säästöt uhkaavat entisestään lisätä tarvetta raskaampiin palveluihin. Tämä on pantu huolestuneena merkille hyvinvointialueillakin, sanoo pääsihteeri, professori Tuula Vasankari Filhasta.
Lisätiedot: Tuula Vasankari, pääsihteeri, LT, professori, 050 545 0589, tuula.vasankari@filha.fi