Diabetesbarometri 2025: Elintapaohjauksessa merkittäviä puutteita – erityisesti ravitsemus- ja painonhallintatuki jää monilta saamatta
Diabetesliiton Diabetesbarometri paljastaa, että diabetesta sairastavat eivät saa tarvitsemaansa elintapaohjausta hyvinvointialueilta. Elintapaohjauksen tulisi olla olennainen osa diabeteksen hoitoa ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä.
Tyypin 2 diabetesta sairastavista joka neljäs (25 %) kertoo, ettei saa tukea painonhallintaan, vaikka kokee sille selkeän tarpeen. Kun elintapaohjausta tarkastellaan laajemmin, viidennes (21 %) tyypin 2 diabetesta sairastavista kertoo, ettei saa lainkaan elintapaohjausta tarpeestaan huolimatta.
– Elintapaohjauksen saatavuudessa on myös merkittäviä alueellisia eroja. Jokaisella diabetesta sairastavalla ja tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvalla pitäisi olla mahdollisuus saada asiantuntevaa ja jatkuvaa tukea elintapamuutosten tueksi, Diabetesliiton kehittämispäällikkö Reetta Korkki toteaa.
Tyypin 1 diabetesta sairastavista joka kymmenes kertoo, ettei saa elintapaohjausta lainkaan, vaikka kokee sille olevan tarvetta.
Tukea kaivataan etenkin ravitsemukseen ja painonhallintaan
Eri elintapaohjauksen osa-alueissa puutteet korostuvat erityisesti ravitsemusohjauksessa ja painonhallinnan tuessa.
Tyypin 2 diabetesta sairastavista 22 prosenttia ja tyypin 1 diabetesta sairastavista 11 prosenttia kertoo, ettei ravitsemusohjausta ole saatavilla, vaikka sitä tarvitsisi.
Avovastauksissa korostuvat erityisesti tarve konkreettiselle tuelle ja kannustukselle elintapamuutosten toteuttamiseen.
”Ravitsemukseen pitäisi jaksaa panostaa enemmän – kuten myös liikuntaan.”
”Haluaisin asiantuntevaa neuvontaa, miten onnistuisin pitämään painon kurissa.”
Ammattilaisilta selvä viesti: ravitsemusterapeutteja on liian vähän
Myös terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat resurssipuutteet hyvinvointialueilla. Tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa 63 prosenttia ammattilaisista arvioi, että ravitsemusterapeutin resurssi on liian vähäinen, ja 12 prosenttia kertoo, ettei sitä ole lainkaan. Tyypin 1 diabetesta sairastavien kohdalla vastaavat luvut ovat 62 ja 7 prosenttia.
”Kokonaisuuteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuten uni, liikunta ja ruoka. Näistä ei koskaan puhuta käyneillä – fokus on vain labroissa.” (T1D-vastaaja)
Myös riskiryhmät kaipaavat enemmän tukea
Tyypin 2 diabeteksen riskissä olevista lähes puolet (44 %) kertoo, ettei ole saanut riskin toteamisen jälkeen lainkaan ohjausta tai tukea terveydenhuollosta.
Toivotuimpia tukimuotoja ovat yksilövalmennus, verkkovalmennus tai mobiilisovellus sekä ryhmävalmennus.
Avovastauksissa toistuvat toiveet ravitsemusohjauksesta, liikuntaneuvonnasta ja kannustuksesta.
”Tietoa kyllä on, mutta kaipaan enemmän motivaatiota ja tukea toteuttamiseen.”
Diabetesliitto: Elintapaohjaus on olennainen osa hoitoa
Diabetesliitto muistuttaa, että elintapaohjaus on keskeinen osa diabeteksen hoitoa ja ehkäisyä.
– Tyypin 2 diabetekseen sairastuvien määrän yhä lisääntyessä olisi ehdottoman tärkeää tehdä terveydenhuollon resursoinnissa päätöksiä, jotka tukevat diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Tämä tukisi sairastavien arjen sujumista ja ehkäisisi kalliita lisäsairauksia tulevaisuudessa, Korkki sanoo.
Diabeteksen laaturekisterin mukaan Suomessa oli heinäkuun 2025 lopussa 524 642 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista 45 659:llä oli tyypin 1 diabetes ja 422 899:llä tyypin 2 diabetes. Diabetestyyppitieto puuttuu 56 084 henkilöltä. Arvioiden mukaan noin 100 000 henkilöä sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Diabetesliitto julkaisee Diabetesbarometrin kahden vuoden välein diabeteksen hoidon tilasta. Aineisto kootaan verkkokyselyllä diabetesta sairastavilta, sairastumisriskissä olevilta ja diabeteksen hoidon ammattilaisilta. Vuoden 2025 Diabetesbarometrin kyselyihin vastasi kevään ja kesän aikana yhteensä 6 047 henkilöä. Barometri julkaistaan diabetesviikolla 12.11. Eduskunnan diabetesverkoston seminaarissa Helsingissä(avautuu uuteen ikkunaan).