Tutkimus: lähes puolet suomalaisista pitkäaikaissairaista kokee lääkehoidon kuormittavaksi
Tuoreen tutkimuksen mukaan 44 prosenttia väestökyselyyn vastanneista pitkäaikaista sairautta sairastavista koki lääkehoitonsa kuormittavaksi. Kuormitus oli yleisintä henkilöillä, joilla oli diabetes, sydänsairaus, reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus. Eniten kuormitusta aiheuttivat terveydenhuoltoon liittyvät tekijät, kuten hoidon pirstaleisuus ja lääkekustannukset, sekä lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä.
– Lisäksi kuormitus oli yhteydessä huonoksi koettuun terveydentilaan, toimintakyvyn rajoitteisiin ja pieniin tuloihin, mutta ei pitkäaikaissairauksien määrään, kertoo väitöskirjatutkija, proviisori Heidi Mikkola Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta. Mikkola toimii myös tutkijana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa.
Lääkehoito on keskeinen osa useiden pitkäaikaisten sairauksien hoitoa, mutta se voi myös aiheuttaa merkittävää kuormitusta potilaan arjessa. Lääkehoidon kuormittavuudella tarkoitetaan potilaan kokemaa henkistä, sosiaalista ja käytännön rasitusta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön. Lääkehoidon kuormittavuus voi heikentää hoitoon sitoutumista ja elämänlaatua sekä lisätä terveydenhuollon kustannuksia.
– Jos terveydenhuollossa tunnistetaan missä sairauksissa ja millä potilasryhmillä lääkehoidosta aiheutuva kuormitus on suurinta, voidaan kohdentaa tukea ja resursseja tehokkaammin, Mikkola toteaa.
Tutkimus osoittaa, että lääkehoidon kuormittavuus on väestötasolla yleinen ilmiö, joka vaihtelee sairauksien mukaan. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida potilaiden kokemukset ja kuormituksen eri ulottuvuudet, jotta hoitoa voidaan suunnitella yksilöllisesti ja potilaslähtöisesti.
Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa vuoden 2021 Lääkebarometri-kyselystä.
Lähde ja lisätietoja: Itä-Suomen yliopiston tiedote 20.10.2025(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)