Diabetesliitto: Kansanterveysnäkökulmaa vahvistettava hyte-rahoituksessa
Diabetesliitto on ottanut kantaa hyvinvointialueiden hyte-rahoitukseen sekä apteekkiuudistukseen. Lausunnossaan hyvinvointialueiden rahoitusasetuksen muuttamiseen Diabetesliitto korostaa, että sairauksia ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä työ on välttämätöntä, ja kunnat ja hyvinvointialueet voivat saada siihen lisää keinoja ja vaikuttavuutta yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjä koskevaan lakiesitykseen antamassaan lausunnossa Diabetesliitto korostaa potilasturvallisuutta, jota kattava apteekkiverkosto osaltaan varmistaa.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetussa laissa määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin, joka perustuu hyvinvointialueen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaaviin indikaattoreihin.
Diabetesliitto pitää erinomaisena, että yhtenä hyte-kertoimen toimintaa kuvaavana indikaattorina on ”Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti”. Indikaattorin vaikuttavuuden lisäämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kuitenkin asettaa indikaattorille kriteeristö elintapaneuvonnan sisällöstä ja laajuudesta.
Liitto huomauttaa, että tulosindikaattoreista puuttuu kansanterveysnäkökulma. Diabetesliitto ehdottaa tulosindikaattoria kehitettäväksi tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden osuudesta hyvinvointialueen asukaslukuun ikäryhmittäin.
Apteekkiuudistuksessa varmistettava potilasturvallisuus
Diabetesliitto esittää huolensa apteekkitalouteen esitettyjen muutosten yhteisvaikutuksista, jos apteekkien toimintaedellytykset valtakunnallisesti heikkenevät. Avohoidon lääkejakeluverkoston kattavuutta eli lääkkeiden saatavuutta ei saa potilasturvallisuuden kustannuksella heikentää. Esimerkiksi insuliininpuutosdiabeteksessa lähellä sijaitsevat apteekkipalvelut ovat välttämättömiä elämää ylläpitävän lääkehoidon turvaamiseksi, sillä insuliinit ovat kylmäkuljetettavia valmisteita, eivätkä siksi sovellu apteekkien etämyyntiin.
Lausunnolla olleeseen lakiesitykseen sisältyy myös tiettyjen itsehoitolääkkeiden rajattu myyntikanavien laajentaminen, jolloin joitakin itsehoitolääkkeitä voisi jatkossa saada apteekkien lisäksi päivittäistavarakaupoista. Itsehoitolääkevalikoimaa on rajattu esityksessä sillä ehdoin, että valmiste on vähäriskinen ja sillä voidaan toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti ilman lääkeneuvontaa.
Diabetesliitto muistuttaa, että mikä tahansa lääke voi aiheuttaa myös sivu- ja haittavaikutuksia, erityisesti samanaikaisessa käytössä muiden itsehoito- tai reseptilääkkeiden kanssa.
Hoitajien osaamista tulee voida ylläpitää
Lääkelakiin esitettävien muutosten yhteydessä Diabetesliitto tuo lausunnossaan esiin tarpeen päivittää lääkelain 91 b § huomioiden hoitajien lisääntynyt tarve lääkealan osaamiselle. Liiton mukaan lääkelaissa määritettyjä rajoitteita hoitajille kohdistettuun lääkemarkkinointiin tulisi vähentää.
Esimerkiksi diabeteshoitajat toteuttavat diabeteksen hoidon seurantaa ja omahoidon ohjausta hyvin itsenäisesti. Hoitajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on olennaista, jotta diabetesta sairastavat saavat tutkitusti vaikuttavaa hoitoa ja esimerkiksi hoidon tehostamisen tarpeita tunnistetaan ja niihin osataan reagoida.
Tämän vuoksi Diabetesliiton näkemys on, että hoitajien tulisi lääkeryhmätasolla saada tietoa lääkeryhmien hyödyistä, eikä pelkästään haitoista. Hoitajalla on oltava valmiudet perustella lääkevalintaa, tukea hoitomyöntyvyyttä ja lääkehoidon jatkuvuutta.
Tutustu lausuntoihimme:
Diabetesliiton lausunto hyvinvointialueista 19.8.2025(avautuu uuteen ikkunaan)
Diabetesliiton lausunto apteekkiuudistuksesta 18.8.2025(avautuu uuteen ikkunaan)