
Juhlavuoden patikkaretki
Diabetesliitto järjestää patikkaretken Kiilopäällä 13-19.9.2025. Ohjelmassa on viisi noin kuuden tunnin päivittäistä patikkaretkeä kokeneen Suomen Ladun eräoppaan johdolla. Tervetuloa kokemaan ruskan ja pohjoisen taikaa muiden diabetesta sairastavien kanssa!

Majoitus on 2-4 hengen mökeissä Kiilopäällä. Patikointeihin osallistuminen edellyttää kohtuullista kuntoa ja kykyä kävellä polkumaastoissa.
Matkan hinta:
- 890 euroa / henkilö 2h mökissä
- 717 euroa / henkilö 4h mökissä.
Matkan hinta sisältää majoitukset, kuusi aamiaista, 5 retkievästä ja kuusi päivällistä, sekä liinavaatteet pyyhkeineen Kiilopäällä.
Lisäksi osallistujat vastaavat omista matkakustannuksistaan Kiilopäälle.
Kiilopää
Noin 9500 vuotta sitten mannerjää muokkasi sulaessaan maaperää Suomessa. Pohjoisessa jään sulaminen alkoi pohjoisesta Jäämereltä etelään ja Saariselän alueen runsaat kurut ovat niiden sulamisvesien aikaansaamia. Kiilopään laakso muodostui omaperäinen alue, jossa sulamisvedet jäivät tunturien taakse ja muodostivat kasvavan jääjärven. Veden pinnan noustessa se ylitti tunturiselänteen matalimman kohdan, jolloin vedet alkoivat purkautua valtavalla voimalla alas Luulammin alueen ja Laaniojan laaksoa. Näin syntyivat Kiilopää ensimmäiset kurut. Jäiden sulamisen jatkuessa jääjärvi suureni ja aina löytäessään taas matalamman kohdan tunturista vedet purkautuivat ja muodostui uusi kuru.
Esimerkkejä retkistä
Tarkempi retkiohjelma täydentyy myöhemmin, lopulliseen toteutumiseen vaikuttaa myös sää.
Retki kulkee Ahopään itäisen huipun ohi Kettukurun reunaa pitkin Luulammin päivätuvalle. Päivätuvasta löytyy kahvio ja lähistöllä on myös kota omatoimiseen välipalan valmistamiseen. Luulammit ovat saaneet nimensä poron luista, joita on löytynyt alueelta runsaasti. Aikoinaan, kun ensimmäiset asukkaat saapuivat alueelle 6000–7000 vuotta sitten, näissä kylmissä lammissa säilytettiin poron ruhoja metsästyksen jälkeen niiden odottaessa jatkokäsittelyä, kuten savustusta. Luulammilta lähdetään itään ja tutustutaan Kulasjoen alkulatvoille pieneen kuruun. Sieltä jatketaan matkaa Luuvaaran ohi Pessinlammelle ja Eetunkurua pitkin takaisin Kiilopäälle.
Retken alussa kävellään Kiilopään huipun polkua totemille ja jatketaan itään tunturin rinnettä hiljalleen kiiveten Niilanpään huippua kohden. Laskeudumme rinnettä alas Kuutamokurun alkuun. Kuutamokuru on syvä, louhikkoinen ja vaikeakulkuinen, siksi kuljemme kurun reunalla polkua pitkin lammelle. Tauon jälkeen käännymme takaisin kohti Kiilopäätä.
Ruijanpolku on vanha postipolku, joka kulki aina Jäämerelle asti. Ruijanpolku on näkyvissä nykyään Sompiojärveltä Laanilaan. Retki alkaa Kiilo-ojaa seuraten poroaidan yli ja jatkaa siitä Ruijanpolkua pohjoiseen. Hangasojan ylityksen jälkeen jatketaan koilliseen Piispanojan
kodalle. Tauon jälkeen jatketaan Poliisikurun kautta Ahopään huipun kautta Kiilopäälle.
Retken alussa kuljetaan Urho Kekkosen puiston erämaavaellusten valtaväylää Kiilopään etelärinteellä puunrajan alapuolella. Kulku-ura nousee verkkaisesti puurajan yläpuolelle, josta on upea näköala tunturialueelle. Eteen avautuu vanha käytöstä poistuneen poroerotusalueen jäännökset ja poromiesten kämppä. Kämppä toimii nykyään päivätupana retkeilijöiden ja vaeltajien taukopaikkana. Tauon jälkeen jatkamme matkaa länteen päin kohti Ruijanpolkua, jota pitkin kuljetaan pohjoiseen kohti Sivakkaojaa ja sieltä löytyvää laavua. Laavulla evästauon jälkeen palataan metsiä pitkin Kiilopäälle.
Lyhyet retket:
- Kiilopään polku huipulle ja huiputus 3,8 km
- Ahopää – Rumakurun tupa 10 km
- Latvakurun kota 4,4 / 5,6 km, katso video kodalta

Tiedot täydentyvät kevään 2025 aikana.