Verensokeriseuranta

Verensokerin seuranta

Päivittäinen toiminta vaikuttaa verensokeriin, ja seurannan avulla voi pitää sokeritasapainon kunnossa.

Tyypin 1 diabeteksessa verensokeria seurataan useimmiten glukoosisensoroinnilla. Arkikielessä puhutaan lyhyesti sensoroinnista. Sensoreita on erilaisia, ja sensori voi olla myös yhdistettynä insuliinipumppuun. Glukoosisensori mittaa verensokeria eli glukoosia soluvälinesteestä ja lähettää arvon diabetesta sairastavan kännykkään, sensorin vastaanottimeen tai insuliinipumppuun.

Sensorointi mahdollistaa jatkuvan verensokerin seuraamisen. Se luo turvaa, ja sen tarkoitus on helpottaa päivittäistä elämää. Verensokeri muuttuu soluvälinesteessä hitaammin kuin verisuonissa, joten sensorointi on sormenpäämittaukseen verrattuna hivenen jäljessä. Jos verensokeritaso vaihtuu nopeasti, sensori ei ehdi muutokseen mukaan.

Joskus voi kuitenkin edelleen tulla tilanteita, joissa sokeri täytyy mitata sormenpäästä. Sormenpäästä mittaamista kannattaa harkita, jos oma olo ei vastaa sensorin tulosta tai verensokeri on matala.

Kertaa verensokerin mittausohjeet videolta

Lue lisää

Verensokeritavoitteet

Diabetes on yksilöllinen sairaus. Siksi myös verensokeritavoitteet ja verensokerin seurantatarve voivat vaihdella eri henkilöillä. Verensokeritavoitteisiin ja seurantatiheystarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi hoitotasapaino, herkkyys hypoglykemiaan, muut sairaudet sekä ikä ja toimintakyky.

Omaseurantaan sopivat suurimmalle osalle tyypin 1 diabeteksen yleiset verensokeritavoitteet.

Yleiset verensokeritavoitteet

HbA1c eli sokerihemoglobiini (niin sanottu pitkäsokeri) mitataan laboratoriokokeena yleensä 1–2 kertaa vuodessa. HbA1c kuvaa punasolujen sokeristumisen astetta eli sitä, kuinka paljon verenkierrossa kulkevaa sokeria on tarttunut punasoluihin. HbA1c kertoo keskimääräisen verensokeritason mittausta edeltävän 2–8 viikon ajalta.

Glukoosisensoroinnin yleiset tavoitteet

Tavoitealueella 3,9 – 10 mmol/l olevien verensokeriarvojen osuus eli TIR (time in range)
– yleensä 70 % tai enemmän
– iäkkäillä tai hypoglykemiariskissä olevilla yli 50 %

Matalien verensokeriarvojen eli hypoglykemioiden osuus
– 3 – 3,9 mmol/l osuus alle 4 %
– alle 3 mmol/l osuus alle 1 %

Korkeiden verensokeriarvojen osuus
– yli 10 mmol/l enintään 25 %
– yli 13,9 mmol/l enintään 5 %

Verensokerin vaihtelun syitä

Verensokeri ei koskaan pysy aivan tasaisena, vaan heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat normaaleja.
Glukoosisensoroinnin tuloksia kannattaa opetella tarkastelemaan. Jos verensokeri heittelehtii päivittäin ilman selittävää syytä, kannattaa sensorin tuloksista tarkastella arvoja
– nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä
– liikunnan aikana ja jälkeen
– ateriaa ennen ja sen jälkeen.

Verensokeri voi vaihdella myös seuraavista syistä

– insuliini on mennyt tehottomaksi
– pistospaikkaongelmat, insuliini ei imeydy kunnolla
– hormonaaliset syyt, esimerkiksi kuukautiset
– tulehduksellinen sairaus
– stressi

Verensokerin vaihtelun hoito

Tilapäisesti korkea verensokeri

Korkeaa verensokeria korjataan ylimääräisellä pikainsuliiniannoksella. Korjaukset kannattaa tehdä yleensä aterioiden yhteydessä eli pistää pikainsuliini sekä hiilihydraateille että korkealle verensokerille. Korkealle verensokerille pistettävää insuliinia kutsutaan korjausinsuliiniksi.

Korjausinsuliinia varten pitää tietää, kuinka paljon 1 yksikkö laskee verensokeria. Tätä kutsutaan insuliiniherkkyystekijäksi. Lisäksi pitää miettiä, mihin arvoon verensokeri korjataan. Pumppuhoidossa nämä tiedot on ohjelmoitu pumpun annosoppaaseen.

Aterioiden välillä tehtävät korkean verensokerin korjaukset pitää tehdä varovasti. Insuliinipistosten välillä tulee olla kaksi tuntia.

Hypoglykemia

Hypoglykemia tarkoittaa liian matalaa verensokeria. Hypoglykemia syntyy, kun verensokeri on alle 4 mmol/l. Hypoglykemia voi johtua esimerkiksi liian suuresta insuliiniannoksesta, syömättömyydestä tai liikunnasta.

Mikä on hypokoira?

Hypokoira on koulutettu tunnistamaan verensokerin vaihtelut ihmisen hengityksen ja ihon tuoksun perusteella. Hypokoira voi avustaa diabetesta sairastavaa elämän eri tilanteissa ja lisätä turvallisuuden tunnetta esimerkiksi perheessä, jossa on diabetesta sairastava lapsi.

Kertaa verensokerin mittaustekniikka

Eri verensokerimittareiden ja pistolaitteiden toimintaperiaatteet ovat hyvin samanlaisia. Niiden tulokset ovat luotettavia, jos mittaustekniikka on kunnossa ja mittausvälineitä säilytetään oikein.