Tietoa tyypin 1 diabeteksesta

Monipistoshoito tarkoittaa insuliinikynillä annosteltua hoitoa. Käytössä on kahta eri insuliinia: pitkävaikutteinen eli perusinsuliini ja pikainsuliini eli ateriainsuliini.

Pitkävaikutteinen eli perusinsuliini huolehtii insuliinin tarpeesta aterioiden välillä ja yöllä. Pitkävaikutteisia insuliineja on vaikutusajoiltaan erilaisia valmisteita, ja insuliinin valinta on yksilöllinen. Perusinsuliinin määrä on useimmiten kokonaisinsuliinimäärästä korkeintaan 50 prosenttia.

Ateriainsuliinia eli pikainsuliinia pistetään aterioilla hiilihydraattimäärän mukaan. Tyypin 1 diabetesta sairastavan on tämän takia tiedettävä, kuinka monta yksikköä hän tarvitsee insuliinia 10:tä grammaa hiilihydraattia kohti. Tätä kutsutaan insuliini-hiilihydraattisuhteeksi. Päivän eri aterioilla suhde voi olla eri, tavallisesti insuliinisuhde on aamupalalla isompi kuin iltapalalla.

Pikainsuliini alkaa vaikuttaa 10 – 20 minuutissa. Tämän vuoksi se pyritään pistämään ennen ateriaa.

Pikainsuliinia käytetään myös korjaamaan korkeaa verensokeria eli korjausinsuliinina. Tätä varten tyypin 1 diabetesta sairastavan on tiedettävä oma insuliiniherkkyystekijänsä eli kuinka paljon yksi yksikkö laskee verensokeria. Korjaus tehdään siihen verensokeriarvoon, jota tavoitellaan.

Insuliinipumppu annostelee lyhyen kanyylin kautta insuliinia ihon alle. Pumppumalleja on erilaisia, osa letkullisia ja osa letkuttomia.

Letkullisissa malleissa insuliinipumpusta lähtee ohut letku, jonka päässä on kanyyli ihon alle. Letkuttomissa malleissa insuliinipumppu on kiinni ihossa, jolloin insuliini kulkee ihon alle vain kanyylin kautta.

Osaan insuliinipumppuja voi liittää glukoosisensorin, jolloin pumpun insuliiniannostelu voi säätyä sensorin välittämän glukoositason perusteella. Annosteluaan sensoritiedon perusteella sääteleviä pumppuja kutsutaan automaatti hybridi closed loop -pumpuiksi.

Insuliinipumpussa insuliinina on vain pikainsuliini. Perusinsuliinitarpeeseen pumppu annostelee pikainsuliinia muutaman minuutin välein pieninä annoksina. Tätä kutsutaan basaali-insuliiniksi.

Ateriainsuliiniannos eli bolus otetaan nappia painamalla. Aterioilla insuliinipumppuun syötetään hiilihydraattien määrä, ja annosopas hyödyntää aterian insuliinimäärän arviossa sekä aiempien insuliiniannostelun tiedot sekä glukoosiarvon joko automaattisesti sensorilta tai peruspumpuissa käyttäjän syöttämällä. Pumppuun on  ohjelmoitu yksilölliset tiedot insuliini-hiilihydraattisuhteesta, insuliiniherkkyystekijästä ja tavoiteltavasta verensokeritasosta. Aterioilla pumppuun näppäillään syötävä hiilihydraattimäärä, ja pumppu ehdottaa insuliiniannosta pumppuun ohjelmoitujen tietojen perusteella.

Insuliinipumpun avulla pyritään matkimaan terveen haiman insuliinieritystä. Basaalia eli perusinsuliiniannosta voidaan säädellä eri vuorokauden aikoina, ja sen määrää voidaan vähentää esimerkiksi liikuntasuorituksen ajaksi.

Diabetes ei rajoita matkustelua, kunhan diabetesta sairastava huolehtii diabeteksen hoitoon liittyvistä perusasioista. Matkoilla ruokailut, liikunta ja päivärytmi poikkeavat usein kotioloista, joten muutokset diabeteksen hoidossa voivat olla tarpeen. Tämän vuoksi verensokereiden seuranta on erityisen tärkeää.

Jos matkustaa kerran tai pari vuodessa, kyse on niin lyhyestä ajasta, ettei ihanteelliseen verensokeritasoon pyrkiminen ole välttämätöntä. Matkoilla satunnaisista korkeista sokereista on vähemmän harmia kuin liian matalista verensokereista.

Pakkaa matkalle mukaan

– voimassa oleva insuliiniresepti
– lääkärin kirjoittama englanninkielinen todistus
Medical Certificate Diabetes (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan)
– diabetestunnus (D-kaupasta)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

– Varaa mukaan lääkkeitä, insuliinia ja hoitotarvikkeita riittävästi. Insuliinia ja hoitotarvikkeita on hyvä olla mukana kaksinkertaisesti tarpeeseen verrattuna katoamisen, varkauden tai pilalle menon mahdollisuuden vuoksi. Pakkaa lääkkeet ja insuliini sekä mahdollisimman suuri osa hoitotarvikkeista käsimatkatavaroihin, mieluiten kahteen eri laukkuun.
– Jos sinulla on insuliinipumppuhoito, ota mukaan varajärjestelmä eli insuliinikynät.
– Ota hypoglykemiaeväät matkalle.
– Jos käytät insuliinikynää tai -pumppua, ota matkalle mukaan toiset pistosvälineet ja riittävästi ylimääräistä insuliinia kynän tai pumpun rikkoutumisen varalta. Kynän säiliöstä voi ottaa insuliinia ruiskulla.
– Ota myös GlucaGen-injektio tai Baqsimi-nenäjauhe.

Kohteessa

– Säilytä insuliini niin, että se ei pääse jäätymään eikä lämpenemään yli 30 celsiusasteen. Jäätyessä insuliini menee heti pilalle. Lämmetessään insuliini menettää tehoaan ja yli 50 asteessa se menee heti pilalle. insuliineja voi suojata kuumuudelta kylmäpakkauksilla.
– Matkalla olo ei ole samanlaista kuin arki. Seuraa verensokeria tiheämmin ja tee tarvittavat muutokset insuliinihoitoon verensokerin mukaan.
– Ruokailun yhteydessä annostele insuliinia varovaisemmin, jos et ole täysin varma ruuan sisältämästä hiilihydraattimäärästä.
– Pidä aina mukana hypoglykemian varalta hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa.
– Huolehdi jalkojen terveydestä. Vältä paljain jaloin kävelyä rannalla jalkahaavariskin vuoksi.

Lue lisää

Tulehdussairaudet lisäävät insuliinin tarvetta, koska tulehdukset lisäävät stressihormonien määrää. Stressihormonien vuoksi insuliinin tarve kasvaa.

Ohjeita sairauspäiville
– Nauti riittävästi juomista
– Nauti hiilihydraatteja, vaikka verensokeri olisi korkea tai sinulla olisi pahoinvointia. Ota hiilihydraatit siinä muodossa, mikä maistuu parhaiten.
– Mittaa verensokeria tihennetysti
– – Tavoiteverensokeri on 8-10 mmol/l
– – Korjaa yli 10 mmol/l:n verensokeri yksilöllisen insuliiniherkkyyden mukaan.
– Insuliiniherkkyys voi olla tavallista korkeampi.
– Jos verensokeri on toistuvasti yli 14 mmol/l, mittaa ketoaineet.

Monipistoshoidossa perusinsuliiniannokseen ei yleensä lyhyessä tulehdussairaudessa tarvitse tehdä muutosta. Pumppuhoidossa basaalin virtausta kannattaa säädellä verensokerin mukaan, joko nostamalla tai laskemalla. Perusinsuliini pitää muistaa pistää, vaikka verensokeri pyrkisi laskemaan esimerkiksi vatsataudissa.

Ota yhteys ensiapuun, jos ilmenee yksikin seuraavista

• mikään ruoka tai juoma ei pysy sisällä
• yleisvointi heikkenee
• verensokeri pysyy koholla korjausannoksista huolimatta
• Ketoaineet ovat yli 3 mmo/l

Lue lisää

Päihteettömyys on terveydelle edullista, mutta kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole diabetesta sairastavalle sen vaarallisempaa kuin muillekaan. Muutamaa alkoholiannosta ruokailun yhteydessä ei tarvitse yleensä huomioida diabeteksen hoidossa. Verensokeria seuraamalla oppii, miten erilaiset alkoholijuomat ja juhliminen vaikuttavat.

Juhliessa verensokeria tulee seurata tihennetysti. Alkoholijuomissa kannatta suosia vähäsokerisia juomia, jotta verensokeri ei nouse nopeasti korkealle. Insuliini pitää muistaa pistää. Alkoholin hiilihydraateille ei annostella ateriainsuliinia.

Alkoholi estää maksan sokerin uudismuodostuksen. Tämän vuoksi alkoholin vaikutuksen alaisena hypoglykemia korjaantuu hitaammin ja verensokeri voi laskea vaarallisen matalalle. Matalan verensokerin vaaran vuoksi syömisestä tulee huolehtia. Jos ei syödä, voi juoda sokerillista juomaa. Illalla nukkumaan mennessä tulee syödä iltapala, jolle ei pistetä ateriainsuliinia.

Lue lisää

Diabetes ei estä ajokortin tai ammattiajokortinkaan saamista. Ajokortin hakemiseen, uusimiseen tai ajokorttiluokan korottamiseen tarvitaan kuitenkin lääkärinlausunto ajoterveydestä.

Myös mopokorttiin tarvitaan nykyisin lääkärinlausunto. Aiemmin siihen riitti nuorison terveystodistus.

Hoitava lääkäri tarkistaa vastaanottokäyntien yhteydessä myös ajoterveyden.  

• mieliala ja jaksaminen
• liikkuminen
• ruokailutottumukset
• elintavat, uni
• paino, vyötärönympärys
• HbA1c:n (sokerihemoglobiinin eli niin sanotun pitkäsokerin) omaseurantatulokset
• hypoglykemiat
• verenpaineen kotiseurantatulokset
• pistospaikat
• jalkojen tutkiminen

• GFR (glomerulusten eli hiussuonikerästen suodatusnopeus munuaisissa)
• suun terveys
• perusverenkuva
• kalium- ja natriumarvot verenpainelääkettä käyttävillä
• ajoterveys

• maksa-arvot (alat)
• veren rasva-arvot (lipidit)
• silmänpohjakuvaus, näkökyky
• sydänfilmi (EKG)

• kilpirauhastutkimus (TSH)
• keliakia-vasta-aineet
• kortisoli