Perustietoa diabeteksesta

Tällä sivulla:

Diabeteksen oireet Diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä Miten diabetes todetaan? Tiedätkö oman riskisi sairastua diabetekseen? Diabetekseen liittyvää sanastoa

Joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen. Omilla elintavoilla voi osittain hidastaa tai ehkäistä sairastumista.

Diabeteksen oireet

Diabetes pääsee joskus kehittymään salakavalasti, sillä se voi olla myös täysin oireeton.

Diabeteksen tyypillisimpiä oireita ovat
– jano
– virtsan määrän lisääntyminen, tihentynyt virtsaamistarve
– väsymys

Diabetes on monen tekijän summa. Osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei.

Diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä

Perintötekijät

Joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen.
- Riski sairastua on 40 %, jos jommallakummalla vanhemmista on tyypin 2 diabetes.
- Riski sairastua on 70 %, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.

Ympäristötekijät

vähäiset liikkumismahdollisuudet ja epäterveelliseen syömiseen altistava ympäristö

Elintavat

liikkuminen, syömistottumukset, tupakointi, uni, liikapaino ja stressi

Raskausdiabetes

verensokeri voi kohota raskauden aikana raskaushormonien ja painonnousun vuoksi, jolloin on isompi riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen

Metabolinen oireyhtymä

yhtä aikaa useita riskitekijöitä eli verensokerin, veren rasva-arvojen ja verenpaineen häiriöitä
yksi näkyvä merkki on keskivartalolihavuus

Miten diabetes todetaan?

Diabetes ilmenee verikokeella, jossa tutkitaan verensokeriarvot. Kyseessä on diabetes, jos
– paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän
tai
– sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l
tai
– HbA1c eli sokerihemoglobiini eli niin sanottu pitkäsokeri on 48 mmol/mol tai enemmän
tai
– satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät.

HbA1c riittää yksistään diagnoosiin, mutta oireettomalla edellytetään paastoarvojen ja sokerirasituksen kahden tunnin arvon osalta poikkeavaa tulosta molemmissa.

Jos poikkeava muutos on vain paastoarvossa tai kahden tunnin arvossa, sokerirasituskoe uusitaan eri päivänä.

Tiedätkö oman riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen?

Diabetesliiton riskitesti on helppo ja nopea selvittää alustavasti oma riski sairastua. Testissä on kahdeksan kysymystä, ja vastausten perusteella saat arvion siitä, miten todennäköistä on, että sairastut.

Tee riskitesti

Diabetekseen liittyvää sanastoa

Metabolisessa oireyhtymässä vatsaonteloon kerääntyy rasvaa. Siihen on syynä perinnöllinen alttius ja liikapaino.

Vatsaontelossa oleva rasva aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen. Tulehdussolut kulkeutuvat maksaan ja häiritsevät sen toimintaa. Tämä aiheuttaa insuliiniresistenssin, verenpaineen nousun ja veren rasva-arvojen muutokset. Kun vatsaontelossa olevaa rasvaa kertyy ylimäärin maksaan, puhutaan rasvamaksasta.

Metabolinen oireyhtymä lisää riskiä valtimotauteihin ja tyypin 2 diabetekseen.

Sinulla voi olla metabolinen oireyhtymä, jos sinulla on vähintään kolme seuraavista:

Suurentunut vyötärön ympärys – miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm

Kohonneet veren rasva-arvot – veren triglyseridien määrä yli 1,7 mmol/l
Matala hyvän kolesterolin arvo – veren HDL-kolesteroli miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,3 mmol/l
Kohonnut verenpaine – vähintään 130/85 mmHg
Kohonnut verensokeri – paastosokeri on normaalin ylärajoilla tai kohonnut (eli 5,6 mmol/l tai enemmän), tai diabetes on jo diagnosoitu

Rasvamaksa tarkoittaa, että maksasoluihin on kertynyt rasvaa. Rasvamaksa liittyy useimmiten vyötärölihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään.
Ylipainoisista joka kolmannella on rasvamaksa. Rasvan kertymiseen on perinnöllinen alttius.
Lue lisää rasvamaksasta Terveyskirjastosta

Insuliinin tehtävä on auttaa glukoosin eli verensokerin pääsyä verenkierrosta soluille, jossa glukoosia tarvitaan energiaksi. Insuliini myös säätelee maksan sokerintuotantoa yhdessä vastavaikuttajahormoninsa glukagonin kanssa auttamalla sokerin varastoitumista maksaan ja vapauttamalla sokeria tarvittaessa verenkiertoon.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin heikentynyttä vaikutusta, minkä vuoksi verensokeri nousee verenkierrossa ja maksan sokerituotanto häiriintyy. Tämä johtaa siihen, että insuliinin eritys lisääntyy. Ajan myötä haima väsyy eikä jaksa tuottaa riittävästi insuliinia pitämään verensokeria kurissa. Näin verensokeri alkaa hiljalleen nousta ja diabetes puhkeaa.

Metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa tärkeimmät asiat ovat painonpudotus ja liikunnan harrastaminen.

Jo pienikin painonpudotus vaikuttaa vatsaontelossa ja maksassa olevan rasvamäärän vähenemiseen. Rasvan väheneminen johtaa verensokerin, triglyseridi-arvon ja verenpaineen laskemiseen ja hyvän kolesterolin (hdl) arvon paranemiseen.

Liikunta yksistään ilman painonpudotusta ehkäisee ja hoitaa metabolista oireyhtymää ja vähentää insuliiniresistenssiä, mutta liikunta yhdessä painonpudotuksen kanssa on tehokkainta.

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee nimensä mukaisesti ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Raskausdiabetes korjaantuu yleensä synnytyksen jälkeen, mutta se lisää riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabeteksen jälkeen.

Lue lisää raskausdiabeteksesta