Mielen hyvinvointi

Elämän merkityksellisyys ja mielen hyvinvointi

Elämäntilanteet vaihtelevat, ja me kaikki joudumme elämämme aikana kohtaamaan mielen hyvinvointia horjuttavia uhkia. Vastaavasti elämäämme sisältyy onnistumisia ja voimaantumisen hetkiä.

Mielen hyvinvointiin panostaminen tukee arjessa jaksamista. Mielenterveyttä vahvistavat muun muassa positiiviset kokemukset ihmissuhteissa, luontosuhde, liikunta, ravitseva ruoka ja riittävä uni. Kokemus merkityksellisestä elämästä on erinomainen suoja mielen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä vastaan.

Omien arvojen kirkastaminen on merkityksellisen elämän lähtökohta. Hyvinvoiva mieli tarvitsee tiedon siitä, mikä elämässä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.

Arvot ohjaavat arjen pieniä ja isompia päätöksiä. Ne ovat ikään kuin askelmerkkejä, joiden perusteella teemme valintoja.

Arvojen mukaisen elämän tavoittelun lisäksi kokemus osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja elämän merkityksellisyydestä luovat vahvan pohjan mielen hyvinvoinnille. Hyvät ihmissuhteet ja kokemus siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun, ovat avaimia hyvään elämään.

Resilienssi tarkoittaa mielen joustavuutta ja psyykkistä selviytymiskykyä. Tätä joustavuutta tarvitsemme, kun kohtaamme muutoksia, haasteita ja vastoinkäymisiä. Mitä parempi resilienssikyky meillä on, sitä paremmin selviämme arjen haasteista ja stressistä. Resilienssiä haastetaan stressaavissa tilanteissa ja muuttuvissa elämänvaiheissa. Resilienssi on olennainen osa mielenterveyttä.

Diabetesta sairastavan päivään sisältyy kymmeniä muuttuvia tilanteita, joissa tulee joustaa ja tehdä päätöksiä. Diabeteksen hoito saattaakin johtaa joko hetkelliseen tai pitkäaikaiseen hoitoväsymykseen. Diabeteksen kanssa eläminen taas toisaalta vahvistaa mielen joustavuutta ja suhdetta vastoinkäymisiin.

Elintavat ja mielen hyvinvointi

Katseen suuntaaminen elintapoihin, ihmissuhteisiin sekä työn ja levon tasapainottamiseen on sekä diabeteksen että mielen hyvinvoinnin hoitoa. Ravitsemus-, liikunta- ja unisuositusten pohtiminen ja niiden soveltaminen omaan elämään tuo voimavaroja arkeen.

Liikunta on mielekäs tapa huolehtia hoidossa jaksamisen ohella myös mielen hyvinvoinnista. Kehon ja mielen yhteys toimii parhaiten, kun kuuntelemme, millaista liikettä kulloinkin kaipaamme. Määräkeskeisen tavoitteenasettelun sijasta mieltä huoltaa usein paremmin keskittyminen liikunnan laatuun. Liikkumisen sopiva annostelu herättää mielihyvän kokemuksen kautta sisäisen kannustajan, mikä yllyttää jatkamaan mielihyvää tuottavaa liikkumista.

Lue lisää liikkumisesta

Uni on mielen hyvinvoinnin perusta. Laadukas uni vahvistaa tiedonkäsittelyä ja pitää ajatukset kirkkaana. Hyvin nukuttu yö tasapainottaa myös mieltä. Se auttaa käsittelemään tunteita ja tukee kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista. Hyvä ja laadukas uni rakentuu jo päivän aikana tehdyistä valinnoista. Päivässä onkin hyvä olla sopivassa suhteessa aktiviteettejä ja lepoa.

Uneen laskeutuminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen sänkyyn menoa. Rentoutuminen, valaistus, kevyt iltapala ja älylaitteiden piilottaminen kutsuvat Nukkumatin paikalle. Huolet kannattaa kirjoittaa yöpöydän vihkoon. Siellä ne uskollisina odottavat aamuun asti.

Lue lisää unesta

Syöminen on iso osa arjen rutiineja. Ruokailuhetkistä nauttiminen on osa mielen hyvinvointia. Hyvä suhde syömiseen sisältää terveellisiä valintoja ja ruuasta nauttimista ilman syyllisyyttä.

Läsnäolo ruokailuhetkessä ja pysähtyminen syömiseen on keskeistä, jotta sekä keho että mieli nauttivat ruokailusta. Kun ruoan aistii kaikilla aisteilla, tarjoaa se mielihyvää niin keholle kuin mielelle.

Lue lisää ruuasta ja syömisestä