Diabeteksen eri muodot
Usein diabetestyyppi on selvä, mutta välillä tarvitaan lisätutkimuksia. Erityisesti silloin, jos henkilön oireet, riskitekijät tai verensokerin käyttäytyminen on epätyypillistä, voidaan epäillä harvinaisempaa diabetestyyppiä.
Diabetes on yksilöllinen sairaus, jonka vuoksi jokaisen diabeteksen hoito, tavoitteet ja taudin eteneminen eivät ole kaikilla samanlaisia.
Mitokondriaalinen diabetes (MIDD)
Katso video:
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Tämän seurauksena elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia, joka on välttämätön glukoosin kuljettamiseksi soluihin energianlähteeksi. Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat muun muassa runsas virtsaaminen, janon tunne, painon lasku ja väsymys.
Ehkäisy: Tyypin 1 diabetesta ei voi nykytietämyksen mukaan ehkäistä.
Tyypin 1 diabetes edellyttää elinikäistä insuliinihoitoa. Hoidon tavoitteena on pitää verensokeritasot mahdollisimman lähellä normaalia välttäen samalla hypoglykemioita.
Insuliininpuutosdiabeteksen hoitotulokset eivät nykyisellään vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan antamia mahdollisuuksia.
Tyypin 1 diabetes -polku
Lasten ja nuorten diabeteksen hyvän hoidon avaimet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Aikuisten diabeteksen hyvän hoidon avaimet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tyypin 1 diabetes -vertaistukiryhmä Facebookissa (siirryt toiseen palveluun)
Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
- Suomessa on noin 50 000 ihmistä, joilla on tyypin 1 diabetes.
- Diabetesrekisterin mukaan joka vuosi noin 1 100 henkilöä sairastuu Suomessa tyypin 1 diabetekseen. Heistä 500-600 on lapsia tai nuoria. Vuosina 2019–2022 havaittiin alle 18-vuotiaiden tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudessa nopeaa kasvua, joka näyttää vuoden 2023 tietojen perusteella tasaantuvan. Kasvu johtui tutkimusnäytön mukaan koronaepidemiasta.
- Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa maailmalla. Tämä voi johtua suomalaisesta geeniperimästä.
- Tyypin 1 diabetesta diagnosoidaan tyypillisesti alle 15-vuotiailla lapsilla, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabetes on yleisin diabeteksen muoto. Se muodostuu moninaisista energia- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä. Sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius sekä elinympäristöön ja elintapoihin liittyvät tekijät. Tyypin 2 diabeteksessa on useita alaryhmiä, joissa eroja on mm. insuliinin erityksessä ja insuliinin tehon heikkenemisessä.
Ehkäisy: Diabetesta voi ehkäistä painon nousun välttämisellä, terveellisillä ruokailutottumuksilla ja liikkumisen lisäämisellä. Lisäksi uniterveyteen ja stressin hallintaan tulee kiinnittää huomiota.
Tyypin 2 diabeteksen hoito perustuu elintapamuutoksiin, kuten terveelliseen ruokavalioon, liikunnan lisäämiseen ja painonhallintaan. Tarvittaessa käytetään myös lääkehoitoa. Insuliinihoito voi tulla tarpeen, jos muut hoitomuodot eivät riitä.
Riski sairastua diabetekseen -polku
Tyypin 2 diabetes -polku
Aikuisten diabeteksen hyvän hoidon avaimet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tyypin 2 diabetes -vertaistukiryhmä Facebookissa(siirryt toiseen palveluun)
Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
- Kansallisen diabetesrekisterin (THL) mukaan Suomessa oli vuoden 2024 elokuussa diagnosoituja tyypin 2 diabetesta sairastavia yhteensä 403 034 henkilöä. Suomessa diagnosoidaan tyypin 2 diabetes joka vuosi noin 23 000 henkilöllä.
- Vuoden 2023 Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairasti diabetesta, yhteensä runsaat puoli miljoonaa aikuista, ja heistä joka viidennellä diabetes oli tunnistamatta.
- FinTerveys 2017 -tutkimuksessa tunnistamattomia tyypin 2 diabetestapauksia arvioitiin olevan noin 48 000.
- Tyypin 2 diabeteksen määrä on kasvussa erityisesti väestön ikääntymisen ja lihavuuden yleistymisen takia. Diabetesrekisterin mukaan tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on 18-39-vuotiaiden ikäryhmässä vahvassa nousussa.
- Tyypin 2 diabeteksen sairastavuus on Suomessa keskitasoa muihin Euroopan maihin verrattuna.
Raskausdiabetes
Raskausdiabetes (gestationaalinen diabetes) diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana, ja se johtuu raskauden aikana tapahtuvista hormonaalisista muutoksista, jotka heikentävät insuliinin tehoa. Tämä johtaa veren glukoosipitoisuuden nousuun raskauden aikana.
Riskiä sairastua raskausdiabetekseen lisäävät ylipaino, aiemmin sairastettu raskausdiabetes, korkea ikä ja perinnöllinen alttius.
Ehkäisy: Raskausdiabetesta voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla jo ennen raskautta. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja normaalipainon ylläpito vähentävät raskausdiabeteksen riskiä.
Raskausdiabeteksen hoito perustuu ensisijaisesti ruokavaliohoitoon ja liikuntaan. Jos nämä eivät riitä pitämään verensokeritasoja tavoitetasolla, voidaan käyttää insuliinihoitoa. Raskausdiabetesta sairastavia naisia seurataan tarkasti raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.
Lue lisää raskausdiabeteksesta
Osallistu maksuttomalle Hyvää olo odotukseen -verkkokurssille
Raskausdiabeteksen jälkeen, hyvän hoidon avaimet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Raskausdiabetes – nykyiset ja entiset raskausdiabeetikot -vertaistukiryhmä Facebookissa(siirryt toiseen palveluun)
Raskausdiabeteksen Käypä hoito -suositus(siirryt toiseen palveluun)
- Noin joka viides raskaana oleva nainen saa raskausdiabeteksen.
- Raskausdiabetes uusiutuu 40–60 prosentilla äideistä.
- Raskausdiabetes lisääntyy ylipainon yleistymisen myötä. THL:n ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 lihavia (BMI ≥ 30) synnyttäjistä oli noin joka viides.
LADA
LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on insuliinipuutosdiabetes, joka kehittyy hitaammin kuin perinteisessä tyypin 1 diabeteksessa. Sairastuneet ovat aikuisia. Insuliinipuutos kehittyy kuten tyypin 1 diabeteksessa autoimmuunitulehduksen tuloksena mutta oireet ilmaantuvat usein hitaammin. Insuliinihoitoa ei usein tarvita heti sairastumisen jälkeen, jonka vuoksi LADA-diabetes sekoittuu helposti tyypin 2 diabetekseen.
LADA-diabetesta epäillään henkilöllä, joka on aikuinen, normaalipainoinen tai lievästi ylipainoinen eikä hänellä ole verenpainetautia ja triglysedi rasva-arvo on normaali. LADA-diabeteksen poissulkua suositellaan lisäksi kaikilta alle 40-vuotiaana diabetekseen sairastuneilta. Diagnoosi varmistetaan GAD-vasta-aineen määrityksellä sekä selvittämällä verikokeella insuliinieritystä ottamalla C-peptidi.
Ehkäisy: LADA-diabetesta ei voi nykytietämyksen mukaan ehkäistä.
Hoito alkaa usein suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, mutta ajan myötä tarvitaan insuliinihoitoa, kun haiman insuliinintuotanto heikkenee merkittävästi. Elintapamuutokset, kuten terveellinen ruokavalio ja liikunta, ovat myös tärkeitä.
Tyypin 1 diabetes -polku
LADA-diabetes – vertaistukiryhmä Facebookissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
- LADA-diabetesta arvioidaan olevan noin 10–15 prosenttia kaikista tyypin 1 diabetestapauksista Suomessa.
- Vaikka tarkkaa lukumäärää LADA-diabetesta sairastavista ei ole saatavilla, heitä on arviolta useita tuhansia. Suomessa noin 50 000 ihmistä sairastaa tyypin 1 diabetesta, ja tästä joukosta LADA-diabeetikoiden osuus on merkittävä.
MODY-diabetes
MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young) on harvinainen diabeteksen muoto, joka kehittyy yleensä alle 25-vuotiailla. MODY johtuu yhdestä geenivirheestä, joka vaikuttaa insuliinin tuotantoon. MODY-diabetes periytyy usein vahvasti suvussa, ja sen alatyypit määräytyvät eri geenivirheiden mukaan. MODY:n osuus kaikista diabetestapauksista Suomessa on alle 2 %.
Glukokinaasidiabetes (GCK-diabetes, ennen MODY2) on Suomessa yleisin MODY-diabeteksen muoto. Siihen liittyy lievästi suurentunut glukoosipitoisuuden paastoarvo, joka pysyy yleensä muuttumattomana eikä vaadi lääkehoitoa.
Toiseksi yleisin muoto on HNF1A-diabetes (ennen MODY3), johon liittyy reilusti kohonnut verensokeri aterian yhteydessä.
HNF4A-diabetes (ennen MODY1) muistuttaa HNF1A-diabetesta mutta on tätä harvinaisempi. Raskautta voi vaikeuttaa lapsen suuri paino ja hypoglykemiataipumus.
HNF1B-diabetekseen (ennen MODY5) voivat liittyä esimerkiksi kystinen munuaissairaus ja kihti sekä haiman tai sukupuolielinten tai sappiteiden rakenteelliset poikkeamat.
Ehkäisy: MODY-diabetesta ei voi nykytietämyksen mukaan ehkäistä.
MODY-diabeteksen hoito riippuu sen alatyypistä. Joissakin tapauksissa hoito voi koostua pelkästään ruokavaliohoidosta, kun taas toisissa tarvitaan insuliinia tai suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä. Geenitestit ovat keskeisiä MODY-diabeteksen diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa.
Kun MODY-potilas saapuu vastaanotolle -artikkeli Diabetes ja lääkäri -lehdessä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
MODY-diabetes -vertaistukiryhmä Facebookissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
- Tarkkaa tilastotietoa MODY-diabeteksen esiintyvyydestä Suomessa ei ole. Määrän arvioidaan olevan noin 1-5 prosenttia diabetesta sairastavista.
Mitokondriaalinen diabetes (MIDD)
Mutaatio mitokondriaalisessa DNA:ssa, joka periytyy vain äidiltä, voi aiheuttaa harvinaisen diabetesmuodon. Geenivirheen aiheuttama taudinkuva on kirjava, mutta siihen kuuluu useimmiten kuulohäiriö, neurologisia oireita tai lihasoireita. Diagnoosi perustuu DNA-testiin.
Ehkäisy: Mitokondriaalista diabetesta ei voi nykytietämyksen mukaan ehkäistä.
Insuliininpuutteen vaikeusaste vaihtelee hyvin lievästä tablettihoitoa vaativasta diabeteksesta täydelliseen insuliininpuutokseen. Insuliinin eritys vähenee verrattain nopeasti, jolloin insuliinihoito tulee tarpeelliseksi. Hoitoon kuuluvat myös kuulolaitteet tai sisäkorvaimplantti.
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
- Sairaus on erittäin harvinainen. Arvion mukaan noin 0,5-3 prosenttia kaikista diabetestapauksista liittyy MIDD-oireyhtymään.
- Sairaus puhkeaa keskimäärin 30-vuotiaana, ja kuulo alkaa heiketä noin 40-vuotiaana.
Sekundaarinen diabetes
Diabetes voi syntyä seurauksena muille sairauksille, jos nämä vaikuttavat insuliinineritykseen tai insuliiniherkkyyteen.
Yleisimpiä syitä ovat haimatulehdus, haimanpoisto tai Cushingin oireyhtymä. Myös esimerkiksi kortisonihoito voi laukaista diabeteksen.
Ehkäisy: Sekundaarista diabetesta voidaan osittain ehkäistä, riippuen sairauden taustalla olevista syistä. Sekundaarisen diabeteksen riskiä voidaan vähentää hallitsemalla ja hoitamalla perussairauksia, kuten haimatulehdusta tai kilpirauhasen liikatoimintaa.
Hoito riippuu spesifisestä syystä ja voi vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi haiman sairauden aiheuttamassa diabeteksessa hoitoon voi kuulua insuliinihoito.
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
- Esiintyvyydestä ei ole tarkkoja tilastotietoja.
- Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että uusista diabetestapauksista 2 prosenttia liittyisi kortisonihoitoon.
- Noin kymmenelle prosentille potilaista, joilla on alkoholin aiheuttama krooninen haimatulehdus, kehittyy sekundaarinen diabetes.
Vastasyntyneen diabetes
Mikäli diabetes todetaan kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana, puhutaan vastasyntyneen diabeteksesta tai neonataalidiabeteksesta (NDM). NDM voi olla joko pysyvä tai ohimenevä. Pysyvän NDM:n taustalta tunnetaan useita geenivirheitä.
Ehkäisy: Vastasyntyneen diabetesta ei voi nykytietämyksen mukaan ehkäistä.
Hoito määräytyy täsmällisen diagnoosin mukaan joko insuliinihoitona tai tablettilääkityksenä.
Diabetestyypit Käypä hoito -suosituksissa(siirryt toiseen palveluun)
- Vastasyntyneen diabetes eli neonataalidiabetes on hyvin harvinainen diabeteksen alatyyppi, jonka esiintyvyydeksi on arvioitu eri tutkimusten perusteella 1:250 000 – 400 000.
- Noin puolella sairastuneista sairaus jää pysyväksi.
Mitä diabetes on? -esite (pdf) (1.9 MB)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tyypin 1 ja 2 diabeteksen ja niiden lisäsairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2000-2017(siirryt toiseen palveluun)