Diabetes-lehdessä teemana mielen hyvinvointi

Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, voit tilata sen täältä. Diabetesyhdistysten jäsenet saavat lehden jäsenhintaan sekä lukuoikeuden verkkolehteen.

Mielen voima tukee kehon terveyttä

Optimistisuus auttaa pysymään terveenä, helpottaa sairauden hoitoa ja tukee parantumista. Ikävyyksien ounastelu sen sijaan voi vesittää hyvänkin hoidon. Myös pitkään jatkunut stressi kuormittaa kehoa ja heikentää elimistön immuunipuolustusta. Plasebohoito voi toimia yhtä hyvin kuin lääkehoito, jos ihminen uskoo vahvasti, että hoito lievittää sairauden oireita. Mielen voima ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen antamaa hoitoa.

Oletko väsynyt diabeteksen hoitoon?

Moni diabetesta sairastava väsyy ainaiseen verensokerin seurantaan ja hiilihydraattien laskemiseen. Vaikka diabetesta sairastava hoitaisi itseään hyvin, verensokeri voi elää omaa elämäänsä. Sairastumisikä, kehitysvaihe ja elämäntilanne vaikuttavat hoitoväsymyksen ilmenemiseen, mutta silläkin on väliä, miten ihminen osaa tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan ja millaiseksi ihmisen persoona on muodostunut. Sekin vaikuttaa, onko ihminen sinut sairautensa kanssa.

Hyvällä mielellä

Mielen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen tukee arjessa jaksamista. Mielen terveyttä vahvistavat muun muassa hyvät ihmissuhteet, sopiva liikunnallinen aktiivisuus, ravitseva ruoka ja riittävä uni. Kokemus merkityksellisestä elämästä, yhteisöllisyydestä ja hyvän jakamisesta ovat keskeisiä suojatekijöitä hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä vastaan.

Tyypin 1 diabetesta sairastavat saavat syömishäiriöönsä muita vähemmän hoitoa

Tutkimuksessani osoittautui, että tyypin 1 diabetesta sairastavilla oli vähemmän erikoissairaanhoidon käyntejä syömishäiriön vuoksi kuin muilla syömishäiriöpotilailla, kertoo lääkäri Leon Hirvelä. Silti diabeteksen ja syömishäiriöiden yhdistelmä on erityisen vaarallinen. Se lisää kuolleisuutta merkittävästi.

Kävely tekee hyvää keholle ja mielelle

Käveleminen on helppo ja mukava liikuntamuoto. Sitä voi tehdä yksin tai yhdessä muiden kanssa, työ- tai kappamatkoilla, metsässä tai kaupungin kaduilla. Kävely vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen, vireystilaan, verenpaineeseen, stressin hallintaan, uneen ja aivotoimintaan. Myös energiankulutus lisääntyy, mikä auttaa painonhallintaa ja vaikuttaa myönteisesti verensokeri- ja rasva-arvoihin.

Uusi riskitesti arvioi alttiutta kolmen kansansairausryhmään

Tällaisia kansansairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, muistisairaudet ja tyypin 2 diabetes. Kansansairauksien riskitestissä voi valita tekeekö koko testin vai valitseeko vain tietyt sairaudet. Uusi riskitesti toimii myös työkaluna asiakastyötä tekeville hoidon ja apteekkityön ammattilaisille. Kansansairauksien riskitesti löytyy täältä.

Diabetes ei estä minua olemasta oma itseni

Jonna Korppinummi on kulkenut pitkän tien kohti itsensä hyväksymistä. Tatuoinnit ja kehon muokkaus antavat hänelle eheyden tunnetta. Hänellä on muun muassa halkaistu kieli ja seuraavaksi hän haluaa peikon korvat. Teini-iässä hän sairastui syömishäiriöön, mutta syömishäiriöpoliklinikalla hän sai normaalin ruokasuhteen. Glukoosisensori helpottaa diabeteksen hoitoa.

Hyvän mielen ruokaa

Suolistossamme majailevat hyödylliset mikrobit ovat myös mielen hyvinvoinnin tukijoukkoja. Niitä kannattaa ruokkia kasvisvoittoisella ja kuitupitoisella ruualla. Myös riittävä energiansaanti on tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta. Terveellinen ruoka voi torjua myös masennusta. Tarvitaan myös hyvä ruokasuhde ja yhteisiä ruokahetkiä läheisten kanssa.

Jokainen askel on tärkeä

Ylipainoisen ja liikuntaa aiemmin harrastamattoman kannatta lähteä liikkeelle rauhallisesti ja kasvattaa rasitusta pikkuhiljaa. Arkiliikunta voi kuluttaa energiaa jopa enemmän kuin yksittäinen liikuntasuoritus. Jos sinulla on diabetes, kohonnut verenpaine tai sydänvika, ennen liikkeellelähtöä kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla. Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, valitse mieluinen liikuntalaji ja mieti, liikutko mieluiten yksin vai muiden seurassa.

Tunnista stressi ja opi hallitsemaan sitä

Stressistä tulee haitallista vasta sitten, kun se pitkittyy. Stressiä voivat aiheuttaa monet seikat, työ tai sen puuttuminen, ihmissuhteet, sairastuminen ja äkilliset traumaattiset kokemukset. Stressi näkyy elimistössä korkeana verenpaineena, ruuansulatusvaivoina, päänsärkynä, närästyksenä ja niska-hartiavaivoina. Se tulee esiin myös ärtyisyytenä, voimattomuutena, masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena. Terveet elämäntavat ovat hyvä perusta stressin hallinnalle: syö terveellisesti, liiku riittävästi, nuku hyvin ja vältä alkoholin juomista. Myös hyvät ihmissuhteet suojaavat stressiltä.

Terveyttä mielekkäistä harrastuksista

Harrastukset ovat kehon ja mielen ravintoa. Aivojen palkkiojärjestelmä ohjaa meitä tekemään asioita, jotka motivoivat meitä. Harrastukset hoitavat mieltä, antavat aivoille tekemistä, lieventävät stressiä ja suojaavat muistisairauksilta. Ne myös lisäävät elämän merkityksellisyyttä.

Miten voit ja saatko tarvitsemaasi hoitoa?

Diabetesbarometri 2025 -kysely selvittää diabetesta sairastavien kokemuksia muun muassa hoitoon pääsystä ja hoitotarvikkeiden saatavuudesta valtakunnallisesti ja hyvinvointialueittain. Diabetesbarometrikyselyyn vastaamalla jokainen pystyy antamaan tärkeää tietoa hoidostaan ja siten vaikuttamaan diabetesta sairastavien hoidon tilaan Suomessa. Tavoitteena on saada 10 000 vastausta 31.8. mennessä. Vastaa diabetesbarometrikyselyyn tästä.

Älä vaikene kiusaamisesta

Kiusaaminen rikkoo lapsen turvallisuudentunteen vuosiksi eteenpäin. Vanhempaa se riipaisee syvältä. Kiusaamiseen on puututtava mahdollisimman pian. Kiusaaja pitää ottaa puhutteluun ja käydä läpi, miten hänen käytöksensä on vaikuttanut kiusattuun. Tavallista on, että kiusattu lapsi kieltää kiusaamiseen puuttumisen, sillä hän pelkää kantelupukin leimaa ja kiusaamisen pahenemista. Kiusaavan oppilaan kanssa voidaan herätellä empatiaa ja jämäkkää kiusaamisen tuomitsemista.

Hoidonohjauksesta joogakurssiin

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys pyrkii kehittämään toimintaansa niin kiinnostavaksi, että jäseneksi liittymiseen on painava syy. Diabeteshoitajan diabetesneuvonta on suosituin yhdistyksen tarjoama palvelu. Siihen ei tarvita lähetettä, vaan ajan voi varata soittamalla yhdistykseen tai yhdistyksen verkkosivuilta. Myös yhdistyksen avointen ovien päivät ovat suosittuja. Yhdistys järjestää myös retkiä ja luentoja ja sillä on myös verkkokauppa.

Hyvinvointialue – niin lähellä, niin kaukana

Yhdistysten vaikuttamisen pelikenttä mullistui, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Se sotki totutut vaikutuskanavat ja myös toimijoiden väliset suhteet, jotka saattoivat aiemmin helpottaa yhteydenpitoa. Samalla syntyi asetelma, jossa yhden kunnan yhdistysten sijasta sote-päättäjien huomiosta kilpailevat koko alueen kaikki yhdistykset. Kynnykset eivät madaltuneet, vaan kohosivat.

Jere Koppanen: Tyttären syntymä toi hoitomotivaation

Diabetes ei ollut Jerelle vieras asia, sillä hän pikkuveljellään on diabetes. Aluksi hoito oli kutenkin hankalaa ja ruokavalio tiukka. 25 vuotta sitten Jere sai insuliinipumpun ja myöhemmin glukoosisensorin, jotka mullistivat hänen diabeteksen hoitonsa. Myös tyttären syntymä antoi ryhtiä siihen, sillä hän halusi nähdä tyttärensä kasvavan.