Hyvinvointialueilla on velvollisuus turvata ammattilaisten koulutusmahdollisuudet, diabetesammattilaiset muistuttavat
Diabetesammattilaiset ja -tutkijat ovat lähestyneet hyvinvointialueita ja niitä ohjaavaa sosiaali- ja terveysministeriötä kannanotolla hyvinvointialueiden koulutusmäärärahojen riittävyydestä. Asiantuntijat muistuttavat, että jatkuva koulutus on vaikuttavan diabeteksen hoidon edellytys ja terveydenhuollon ammattilaisten työnantajia koskeva velvollisuus.
– Diabeteksen hoidossa otetaan jatkuvasti harppauksia, jotka parantavat hoidon vaikuttavuutta. Uusien teknologioiden ja lääkehoitojen saaminen käyttöön diabetesta sairastaville edellyttää osaavia ammattilaisia, Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja Merja Laine painottaa.
Asiantuntijat toteavat kannanotossaan, että säästö terveydenhuollon ammattilaisten kouluttautumismahdollisuuksista on iso siirtovelka tulevaisuuteen, jonka maksajiksi joutuvat myös potilaat terveydellään. Vanhentuneet tai tehottomat hoitokäytännöt voivat johtaa myös kustannusten kasvuun lisäsairauksien ja esimerkiksi työkyvyttömyyden vuoksi syntyvien välillisten kulujen osalta
Asiantuntijat vaativat, että hyvinvointialueet turvaavat terveydenhuollon ammattilaisten koulutusmahdollisuudet ja osoittavat siihen tarvittavat resurssit.
Diabetesliiton lääkärineuvoston, Diabeteshoitajien, Suomen Diabetestutkijoiden ja Diabetologien sekä Suomen Diabetes Education Study Groupin allekirjoittama kannanotto on lähetetty maanantaina 26.5.2025.
Diabetesta sairastaa Suomessa noin 500 000 henkilöä, määrän arvioidaan kasvavan edelleen.
Lue kannanotto(avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätiedot
Merja Laine, Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja, apulaisprofessori, dosentti
merja.k.laine@helsinki.fi
Elina Pimiä, asiantuntijaylilääkäri, Diabetesliitto, lääkärineuvoston jäsen, elina.pimia@diabetes.fi