Huhtikuun Diabetes-lehden jutut juhlistavat 70 vuotta täyttävää Diabetesliittoa

Vuoden toinen Diabetes-lehti jaetaan tilaajilleen pääsiäisen aikaan. Jos olet painetun lehden tilaaja ja diabetesyhdistyksen jäsen, voit lukea lehden jutut – sekä aiemmin ilmestyneiden lehtien juttuja – myös verkkolehdestä.

Katso alta, mitä uusin lehti tarjoaa. Ruotsinkieliset svenska bilagan vinkit löydät suomenkielisten vinkkien perästä.

Diabetes-lehden toimitus toivottaa kaikille valoisaa pääsiäistä!

70-vuotias Diabetesliitto on sinun puolellasi

Diabetesliitto jäsenyhdistyksineen tarjoaa diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Viime vuosina luotettavan tiedon tuottaminen diabetesta sairastavien elämästä on lisännyt merkitystään yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä.

Diabetes-lehti tarjoaa luotettavaa diabetestietoa ja vertaistarinoita, ja uudistetut verkkosivut diabetes.fi ovat näyteikkuna Diabetesliiton monipuolisiin palveluihin.

Mikä on tärkeää tulevaisuudessa?

Kysyimme Diabetesliiton hallituksen jäseniltä, mitkä tehtävät ovat Diabetesliitolle tärkeitä tulevaisuudessa. Viisi heistä vastasi kysymykseen.

Kysymyksiä ja vastauksia insuliinien apteekkivaihdosta

Insuliinien apteekkivaihto koskee vain pitkävaikutteisia insuliineja, ja se alkoi 1.4. glargiinivalmisteista ja laajenee vaiheittain muihin pitkävaikutteisiin insuliineihin. Insuliinin vaihtaminen voi tapahtua, jos lääkäri on määrännyt lääkevaihdon piiriin kuuluvan insuliinivalmisteen. Apteekissa tarkistetaan, mikä valmiste on edullisin ja saatavilla, ja tämä lääke toimitetaan asiakkaalle.

Uusi laajennettu riskitesti auttaa punnitsemaan elintapoja

Toukokuussa julkistettava kansansairauksien riskitesti auttaa kaikkia diabetesta sairastavia arvioimaan myös sydän- ja valtimotautien sekä muistisairauksien riskiään. Jokaisen pitäisi viimeistään 40 vuotta täytettyään arvioida elintapojaan ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Keskivartalolihavuus ja metabolinen oireyhtymä voivat muuten johtaa vakaviin sairauksiin jo varhain. Uusi riskitesti julkaistaan tällä sivustolla toukokuussa. Lue artikkeli tästä.

Liikunta ei yksin riitä tuloksiin MBO:n elintapahoidossa

Yli kolmanneksella suomalaismiehistä on metabolinen oireyhtymä eli MBO. Se on yhdistelmä sydän- ja verisuonisairauksille ja sen takia ennenaikaiselle kuolemalle altistavia riskitekijöitä. Kardiologian erikoislääkäri Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan muun muassa, kuinka ravintorasvojen laatu ja liikunta vaikuttavat MBO-miesten elintapahoidon tuloksiin.

Sirpa Qureshin puolen vuosisadan työurakka on ohi

Diabetesliitossa ei juuri ole toimistotyötä, jota Sirpa Qureshi ei olisi hoitanut. Hän on huolehtinut niin jäsenasioista, Diabetes-lehden postituksesta, aineistotoimituksista kuin puhelinvaihteestakin. Hän kertoo järjestötyön merkityksellisyyden olevan se liima, joka kiinnitti hänet Diabetesliittoon 51 vuodeksi.

Annika Kyröläinen: Käännä heikkous vahvuudeksi

Oululainen Annika Kyröläinen, 26, sairastui diabetekseen 13-vuotiaana. Elämä mullistui äkisti. Kyröläiselle asia oli aluksi sokki, mutta vuosien mittaan hän on oppinut kääntämään diabeteksen edukseen. Nykyisessä työssään henkilökohtaisena valmentajana Kyröläinen ohjaa myös muita diabetesta sairastavia.

Lotta Tuomista auttavat diabeteksen hoidossa riittävä rentous ja vertaistuki

Lotta Tuominen sanoo, että hänen diabeteksensa on alusta asti ollut helppo. Murrosiässä hän ei tosin jaksanut hoitaa itseään, mutta sen jälkeen hän on pitänyt itsestään hyvää huolta. Myös hänen puolisollaan on diabetes, joten hänellä on vertaistukea saatavilla myös kotona. Diabetes ei määritä minua, vaan minä määritän sitä, hän sanoo. Lue artikkeli tästä.

Parempien valintojen Sydänmerkki

Ei haittaa, vaikket aina ehtisi vertailla vaihtoehtoja ruokakaupassa. Sydänmerkki auttaa löytämään terveyden kannalta paremmat valinnat kaupan laajasta tuotetarjonnasta. Näin voit helposti muuttaa syömistottumuksiasi terveellisempään suuntaan. Jos elintarvikkeesta ei löydy Sydänmerkkiä, kiinnitä huomiota rasvan laatuun ja suolan ja kuidun määrään.

Ykköstyypin golfari

Diabetes ja golf ovat olleet Teemu Ruotsalaisen elämässä suunnilleen yhtä pitkän ajan, reilu 30 vuotta. Aikuisena ykköstyypin diagnoosin saanut Ruotsalainen toteaa, että hän ja diabetes vanhenevat samaa tahtia. Hän on havainnut, että moneen vaivaan auttaa liikunta. Hänen rakkain lajinsa on golf, joka auttaa pitämään diabeteksen hoitotasapainon hyvänä ja tarjoaa mielihyvää, sosiaalisuutta ja syyn liikkua luonnossa ja matkustaa välillä uusiin paikkoihin.

Itsetunto on itsensä arvostamista

Itsetunto rakentuu kahdesta eri elementistä: ihmisen sisäisestä kokemuksesta omasta itsestään ja ulkopuolelta tulevasta muiden ihmisten palautteesta. Kun itsetunto on hyvä, ihminen kokee kelpaavansa ja riittävänsä sellaisena kuin on. Hän kokee olevansa hyvä tyyppi siitäkin huolimatta, että hän voi välillä tehdä virheitä. Jos itsetunto on huono, ihminen kokee paljon epävarmuutta omasta arvostaan ja riittävyydestään. Hän kertoo itsestään kielteistä minätarinaa, jossa hän ei täysin usko olevansa hyvien asioiden arvoinen.

Ihmetellään yhdessä elämää ja diabetesta

Diabeteshoitaja Kaja Normet toivoo, että diabetesta sairastava voi tulla hänen vastaanotolleen turvallisin mielin myös silloin, kun omahoito takkuaa ja verensokerit ovat pielessä. Diabetekseen ei ole aina valmiita vastauksia. On lähdettävä kokeilemaan jotain. Parhaimmat ratkaisut löytyvät usein potilaalta itseltään. Diabeteshoitaja tarvitsee herkkiä tuntosarvia lukea potilasta: milloin on aika mennä hoidon tuloksellisuus ja milloin jaksaminen edellä.

Milloin kerrot diabeteksesta treffikumppanille?

Diabeteksesta voi Ilona Ollin mielestä olla treffimarkkinoilla yllättävää hyötyä: Se voi lisätä kiinnostusta. Kun olen kokenut jotain sellaista, josta toisella ei ole oikein käsitystä. Matias Rantala on havainnut toisenkin hyödyn: Ainakin diabeteksesta saa puheenaiheen, jos jutut meinaavat treffeillä loppua kesken kaiken. Bilettäessä he muistavat diabeteksen ja ovat varovaisia alkoholin kanssa. Nyt molemmat ovat vakituisessa parisuhteessa.

Kouluruokailun tavoite: syödään yhdessä kiireettömästi

Kouluruokailun suurin ongelma on se, että siihen ei ole riittävästi aikaa monissa kouluissa. Ruuan joutuu hotkimaan kiireessä. Opetusneuvos Marjaana Manninen sanoo, että pieni lapsi ei osaa tehdä ruokapäätöksiä terveyden näkökulmasta, siihen hän tarvitsee aikuisen apua. Nelosluokkalaiset Aino ja Saga kertovat, että joskus koulussa on lemppariruokaa, toisinaan taas ei. Diabetesta sairastavan välipalat ovat useimmiten tylsiä. Ruokatunti ei ole tyttöjen lempitunti koulussa.

Yhdistystoiminnassa kaivataan ihmiskontakteja

Miten yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten aikana? Kolme diabetesyhdistyksen puheenjohtajaa kertovat, mitä heidän yhdistyksissään on tapahtunut.

Putosimmeko kustannusansaan?

Diabeteksen hoitokustannukset ovat esillä paljon. Mutta mihin vedetään raja? Tupakointiin vai karkin syöntiin? Et käynyt lenkillä ja lihoit? Loukkasit itsesi pahasti laskettelurinteessä ja tarvitset leikkaushoitoa: miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa tämä hoito? Ylläpidämmekö palvelujärjestelmäämme siksi, että se tuottaa välttämätöntä, elintärkeää hyvinvointia, elämänlaatua ja turvaa, vai siksi, että se tuottaa säästöjä kustannusten pienentymisenä?

Muiden diabetesta sairastavien kanssa voimaannun

Juha Tall sanoo, että on ehkä liiallista sanoa, että hän on kiitollinen diabeteksestaan. Paljon hyvää se on silti hänelle tuonut. Hän on saanut toimia diabetesyhdistyksen puheenjohtajana ja Diabetesliiton hallituksen jäsenenä ja nyt sen puheenjohtajana. Näin hän on ymmärtänyt vertaistuen ja yhteisön merkityksen: se on valtava. Liian moni jää diagnoosin saatuaan ihan yksin, mikä lisää henkistä kuormitusta.

Nytt nummer ute nu: Diabetes 2/2025 med svensk bilaga

Lagom till påsk kommer årets andra nummer av svenska bilagan till Diabetes med nya intressanta artiklar. I ledaren blickar chefredaktören tillbaka på Diabetesförbundets historia, målsättning och insatser inom diabetesområdet. Plock bland artiklarna:

Diabetesförbundet på din sida – redan i 70 år

Diabetesförbundet i Finland och dess föreningar erbjuder människor med diabetes
och deras närstående kamratstöd och social gemenskap. På senare år har det blivit
allt viktigare att producera tillförlitlig information om livet med diabetes som
ett verktyg för att påverka samhället.

Tidningen Diabetes tillhandahåller tillförlitlig information om diabetes på finska och svenska och tecknar personporträtt av människor med diabetes och deras liv. Den omarbetade webbportalen diabetes.fi är ett skyltfönster utåt som presenterar förbundets verksamhet och serviceformer.

Frågor om utbyte av insulin på apoteket

Sedan den 1 april har garglininsulin kunnat bytas ut på apoteken. Utbytesrätten gäller bara långverkande insulinsorter och rätten kommer stegvis att utvidgas till andra långverkande insulinsorter. I praktiken innebär det att läkaren förskriver ett utbytbart insulin och att apoteket kontrollerar vilket tillgängligt preparat som är billigast. Det läkemedlet expedieras då till kunden.

Juha Tall: Jag får kraft i sällskap med andra som har diabetes

Det är kanske en överdrift att säga att jag är tacksam för min diabetes, understryker Juha Tall och fortsätter med att framhålla att sjukdomen har fört med sig mycket gott i hans liv. Han har fått vara ordförande i sin lokala diabetesförening och styrelsemedlem i Diabetesförbundet i Finland. Nu är han ordförande i förbundsstyrelsen. Kamratstödet och diabetesgemenskapen spelar en enormt stor roll, menar han. Alltför många är ensamma med sin diagnos, och det ökar den psykiska bördan.

Metabola syndromet – motion ger inte fullgoda resultat vid livsstilsbehandling

Mer än en tredjedel av finländska män lider av metabola syndromet. Det är ett tillstånd med en kombination av riskfaktorer för hjärt–kärlsjukdom och därmed för tidig död. Harri Saarinen, specialistläkare i kardiologi, har i sin doktorsavhandling undersökt hur fettkvaliteten i kosten och fysisk aktivitet påverkar resultaten när män med metabola syndromet får livsstilsbehandling.

Nytt omfattande test väger in livsstilsval

I maj publiceras ett nytt test som utvärderar risken att drabbas av vissa folksjukdomar. Det hjälper också alla med diabetes att testa sin risk att få dels hjärt- och kärlsjukdomar, dels demenssjukdomar. Alla bör göra en utvärdering av sin livsstil senast vid 40 års ålder och vidta korrigerande åtgärder, om det behövs. Annars kan bukfetma och metabola syndromet leda till allvarliga sjukdomar i tidig ålder. Det nya testet publiceras på Diabetesförbundets webbplats i maj.

Vi reflekterar över livet och diabetes tillsammans

Diabetesskötaren Kaja Normet hoppas att människor med diabetes ska känna sig bekväma med att komma till hennes mottagning, även när egenvården inte fungerar så bra och blodsockervärdena är uppåt väggarna. Det finns inte alltid färdiga svar på alla diabetesfrågor. Man måste helt enkelt experimentera sig fram. Ofta finns de bästa lösningarna hos patienten själv. En diabetesskötare behöver känsliga antenner för att läsa av patienten: när är det dags att prata behandlingsresultat och när är det bäst att reflektera över stress och ork?

Hjärtmärket – symbolen för bättre val

Det är ingen fara om du inte alltid har tid att jämföra produktalternativen i
mataffären. Hjärtmärket hjälper dig nämligen att hitta hälsosammare alternativ i
det stora produktutbudet. Samtidigt kan du styra in dig mot hälsosammare matvanor. Är produkten inte hjärtmärkt? Kolla då upp fettkvalitet, salthalt och fiberinnehåll.

Självkänsla är självrespekt

Självkänsla består av två element: en persons inre upplevelse av sig själv och återkoppling från utomstående. När man har god självkänsla känner man att man duger och räcker till som den man är. Du tycker att du är okej, även om du kanske gör dig skyldig till misstag då och då. Om du har dålig självkänsla känner du stor osäkerhet kring ditt eget värde och hur du räcker till. Du berättar
en negativ historia om dig själv, där du inte fullt ut tror att du är värd att ha det bra.

Vi på tidningen Diabetes önskar alla läsare glad påsk!