Vuoden 2025 ensimmäinen Diabetes-lehti on ilmestynyt – katso aiheet

Jos et vielä ole jäsen, ja sinulle ei tule Diabetes-lehteä, liity jäseneksi ja tee tilaus täällä.

Kuusi kertaa vudessa ilmestyvän Diabetes-lehden vuositilaushinta jäsenille on 18 euroa. Jatkuvasti päivittyvä verkkolehti löytyy täältä.

Katso alta, millaiset juttuaiheet avaavat tämän vuoden. Ruotsinkieliset lukijat löytävät juttutiivistelmät suomenkielisten tiivistelmien jälkeen (svensk resumé nedan).

Syyllistämispuhe unohtaa ihmisten erilaiset lähtökohdat

Suomessakin on yleistynyt puheenparsi, joka vaatii yksilöitä ottamaan suurempaa vastuuta omien elämäntapojensa seurauksista. Akatemiatutkija Johanna Ahola-Launonen korostaa, että tällainen ajattelutapa jättää huomiotta, etteivät kansalaisten lähtökohdat terveyttä edeltävien valintojen tekemiseen ole yhtäläiset. Tuloksena on tyhjää terveysmoralismia, joka ei auta ketään muuttamaan tottumuksiaan: se vain lamaannuttaa.

Diabetes on kokovartalosairaus

Diabetes on kokovartalosairaus, joka vaikuttaa joka puolelle kroppaa ja myös mieleen. Diabetes voi aiheuttaa muutoksia sydämen ja verisuonten toimintaan, silmien verkkokalvoille, munuaisiin, verenpaineeseen, maksaan, hermostoon, rasva-aineenvaihduntaan ja mieleen. Myös diabeteksen hoito ja omahoito vaikuttavat kokonaisvaltaisesti. Hyvä uutinen on, että jo yksi elintapamuutos auttaa pienentämään lisäsairauksien riskiä.

Diabetes näkyy iholla

Diabetekseen liittyy monenlaisia ihomuutoksia ja -sairauksia. Ne voivat olla merkki diabeteksesta, pitkittyneen sairauden seurauksia tai ihosairauksia, joille diabetes altistaa. Vaikutusmekanismeja ei kovin hyvin tunneta, mutta tiedetään, että ihomuutosten taustalla ovat muutokset verensokerissa, verenkierrossa ja aineenvaihdunnassa. Ihosta kannattaa pitää hyvää huolta.

DIAMO-tutkimus parantaa diabetesta sairastavien raskauden seurantaa

Diabetesta sairastavein odottajien sikiöillä on tavallista suurempi riski kärsiä aineenvaihdunnan häiriöistä, kuten hyperinsulinemiasta ja hapenpuutteesta. Miira Klemetti-Pettersonin johtamassa tutkimuksessa kehitetään menetelmää, joka helpottaisi sikiön ja istukan aineenvaihdunnan häiriöiden havaitsemista ja diabetesta sairastavien synnytyksen ajoittamista.

Veikko Koivisto – 60 vuotta elämää diabeteksen kanssa

Veikko Koivisto on osallistunut diabeteksen hoidon kehittämiseen neljässä roolissa: diabetesta sairastavana, lääkärinä, tutkijana ja kansainvälisen lääkeyrityksen johtotehtävissä. Sairastuminen diabetekseen motivoi häntä opiskelemaan lääkäriksi. Hänen verensokerinsa saattoi olla sairaalalääkärin päivystysrumbassa välillä koholla, mutta hän voi edelleen hyvin ja hyvä hoitotasapaino ehkäisee ongelmia jatkossa. Sen saavuttamista helpottavat erilaiset insuliinit, insuliinipumput, glukoosisensorit ja teknologiset sovellukset, joita diabetesta sairastaville on nykyisin tarjolla.

Hypoherkkä opettaja: häpeä, pelko ja ahdistus valtaavat mielen

Anni opettaa aikuisia maahanmuuttajia, ja hän on kertonut heille ykköstyypin diabeteksestaan. Hänen verensokerinsa voi laskea hyvin alas ennen kuin hän saa siitä oireita, eikä hän ehdi aina reagoimaan siihen. Tämä voi tapahtua myös luokan edessä. Siiloin Annia hävettää, kun hän ei muista mitä hän on tehnyt. Onneksi opettajat ja oppilaat ymmärtävät tämän ja ovat empaattisia häntä kohtaan.

Hyvää tekeviä valintoja

Uudet ravitsemussuositukset kannustavat syömään runsaasti kasviksia, täysjyväviljaa ja muita kasviperäisiä ruokia ja vähentämään punaisen lihan syönnin minimiin. Tämä tukee terveyttä ja myös elinympäristömme säilymistä elinkelpoisena. Suositukset sopivat hyvin myös diabetesta sairastaville.

Hyvä liikkuvuus, parempi arki

Hyvä liikkuvuus helpottaa arjen toimista selviämistä ja mahdollistaa urheileville vammoja vähentävän oikean liikesuorituksen. Liikkuvuudella tarkoitetaan nivelten liikelaajuutta. Syksyllä julkaistun tutkimuksen mukaan kehon kankeus kasvatti kuolemanvaaraa. Luissa ja sidekudosten rakenteissa voi olla perittyjä sukupuolieroja. Naisten kehot ovat yleensä taipuisampia kuin miesten kehot.

Apua yksinäisyyteen

Yksinäisyyttä kokevien ihmisten määrä on noussut jatkuvasti. Yksinäisyyden kokemus on kaikilla ihmisillä hyvin samanlainen. Yksinäisen ihmisen elämästä puuttuu kokemus siitä, että asioita voisi jakaa jonkun samalla aaltopituudella olevan kanssa. Ulospäin ihminen voi vaikuttaa hyvinkin sosiaaliselta, mutta siitä huolimaat hän voi kärsiä yksinäisyydestä. Onneksi uusia ystäviä voi saada missä iässä tahansa, jopa matalalla kynnyksellä. Jo yksi hyvä ystävä lisää elämän mielekkyyttä.

Liisa Jokela: Vapaaehtoistyö rikastuttaa mieltä

Moni on omistautunut työlleen niin täydellisesti, että eläkearki voi tuntua uhkaavalta. Liisa Jokela päätti, ettei jää eläkkeellä neljän seinän sisään istumaan. Maahanmuuttajien auttaminen on antanut hänelle onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Samalla hän on saanut tilaisuuden toteuttaa itseään suuren rakkautensa, suomen kielen, kautta.

Rale Koiviston rosoinen elämä

Aiemmin rocklaulajana ja Tampereen Popteatterin Hair-musikaalin pääroolin laulajana toiminut Rale Koivisto asuu nyt Tammenlehväkeskuksessa Tampereella. Hänellä on tyypin 2 diabetes ja hänen molemmat jalkansa on amputoitu. Hän harmittelee, ettei nuorempana pitänyt terveydestään hyvää huolta vaan eli kuten monet keikkailevat muusikot hänen nuoruusvuosinaan. Kaikesta huolimatta hänellä on positiivinen ja utelias suhtautuminen elämään. Iloa siihen tuovat muun muassa hänen lapsensa ja lastenlapsensa.

Yhteishenkeä ja neuvottelua – näin toimii yhteisvanhemmuus

Toimiva yhteisvanhemmuus on erityisen tärkeää perheissä, joissa on erityistä huolenpitoa vaativia lapsia. Toimiva yhteisvanhemmuus tukee vanhempien hyvinvointia, vahvistaa parisuhdetta ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä eikä tehtävien aina mennä tasan. Myös lapsi voi paremmin, kun hänen ei tarvitse surra sitä, että hän on riitojen aihe.

Vertaistuessa on taikaa, sanovat Diabetesseuran ja Ykköstyyppien puheenjohtajat

Valtakunnallista vertaistukea ja monenlaisia tapahtumia ykköstyypin diabetesta sairastaville tarjoavat Diabetesseura T1D ja Ykköstyypit. Diabetesseuran puheenjohtaja Nelli Bäckman sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava tietää sen, miltä diabetes tuntuu ja miten se meihin vaikuttaa. Vertaistuen lisäksi yhdistyksen tapahtumissa voi löytää myös uusia ystäviä. Ykköstyyppien puheenjohtaja Ilkka Koski kertoo, että ujoillekin löytyy tapoja, joilla pääsee yhdistyksen toimintaan mukaan. Tittelit jätetään ovelle, ja kaikki ovat yhdenvertaisia keskenään.

Insuliinien apteekkivaihto alkaa huhtikuussa glargininsuliinivalmisteista

Huhtikuusta alkaen perusinsuliinit tulevat vaiheittain mukaan apteekkivaihtoon. Apteekissa voidaan huhtikuun alusta alkaen vaihtaa glargininsuliinivalmisteet edullisempaan valmisteeseen. Vaihto tehdään, jos tarjolla on valmiste, jonka vaikuttava aine ja määrä ovat samat kuin alkuperäisessä glargininsuliinissa. Tällaisia vaihtokelpoisia valmisteita kutustaan biosimilaareiksi. Myös antolaite eli insuliinikynä vaihtuu vaihdossa.

Olli Härkölä: Liikunta on hyvä hoitokeino

Olli Härkölän ykköstyypin diabeteksen hoitoa on huomattavasti helpottanut se, että hän on ollut aina liikunnallinen. Säännöllinen liikunta vähentää paljon insuliinin tarvetta. Kuntosaliharjoittelu on hänelle ykkösliikuntamuoto. Hän harrastaa myös mekaanista touhuamista ja entisöi vanhaa Volvoa ja moottoripyörää.

Svensk resumé: Diabetes 1/2025 med svensk bilaga

Nu är den här igen, tidningen Diabetes, med många intressanta och tankeväckande artiklar om bland annat skuldbeläggning, ledrörlighet, lycka, ensamhet och mycket annat.

I ledaren går chefredaktören in på förändringar och aktuella frågor som det nya året för med sig – inte minst det kommande 70-årsjubileet. Diabetesförbundet i Finland firar nämligen 70-årsjubileum i år. Mycket positivt har hänt under de gångna decennierna och ännu fler goda nyheter kommer förhoppningsvis att finnas i förbundets framtid.

Plock bland artiklarna i svenska bilagan:

Skuldbeläggning bortser från människors varierande förutsättningar

Även hos oss i Finland höjs det allt oftare röster för att individen ska ta större ansvar för konsekvenserna av sin livsstil. I värsta fall undergräver det tilliten till vården och försvårar för människor att genomföra livsstilsförändringar. Akademiforskaren Johanna Ahola-Launonen understryker att ett sådant tankesätt bortser från det faktum att människor inte har likvärdiga förutsättningar att göra hälsofrämjande val. I stället får vi en tomt ekande hälsomoralism som sällan hjälper någon på traven med att ändra sina vanor, utan bara resulterar i handlingsförlamning.

Diabetes är en helkroppssjukdom

Diabetes är en komplex sjukdom som påverkar både kropp och själ. Sjukdomen kan orsaka förändringar i hjärta och kärl, ögats näthinna, njurar, blodtryck, lever, nervsystem, fettomsättning och psyke. Också egenvården vid diabetes påverkar hela kroppen. Den goda nyheten är att redan en enda livsstilsförändring kan bidra till att minska risken för diabeteskomplikationer.

Diabetes gör avtryck på huden

Diabetes är kopplad till en rad hudförändringar och hudsjukdomar. De kan vara ett tecken på diabetes, följder av utdragen sjukdom eller någon hudsjukdom som diabetes ökar risken för. Verkningsmekanismerna är fortfarande inte kända till alla delar, men det man vet är att hudförändringar kan bero på förändringar i blodsockernivån, blodcirkulationen och ämnesomsättningen. Så ta väl hand om huden!

God rörlighet, bättre vardag

God rörlighet gör det lättare att klara av vardagssysslorna. För den som sportar och tränar är enklare att undvika skador, om rörligheten är god. Med rörlighet avses rörelseomfånget i leder. Stelhet i kroppen ökar risken för att dö, visar en studie från i höstas. Det kan finnas nedärvda könsskillnader i benbyggnad och bindväv. Vanligen är kvinnor vigare i kroppen än män.

Välgörande val

De nya näringsrekommendationerna uppmuntrar till att äta grönt, fullkornsprodukter och andra växtbaserade livsmedel i stora mängder. Däremot rekommenderas att intaget av rött kött reduceras till ett minimum. Rekommendationerna stöder hälsa och en hållbar livsmiljö. De nya näringsmålen är väl lämpade också för personer med diabetes.

Kan man lära sig lycka?

Hur lyckliga vi upplever att vi är beror på hur lyckliga människor i vår omgivning
förefaller att vara. Jämförelser minskar värdet av vår egen lycka. Om grannen ser framgångsrik och vacker ut i våra ögon, ger våra egna prestationer och vårt eget yttre inte lika mycket glädje som de skulle göra i en annan omgivning.

– En paradox är att när man arbetar hårt för att vara lycklig, grusas lyckan av alla ansträngningar. Man fastnar i en lyckofälla, säger psykologen Katja Myllyviita.

Hjälp mot ensamhet

Allt fler upplever ensamhet och upplevelsen av ensamhet är mycket likartad hos alla. Den som är ensam saknar upplevelsen av att kunna dela med sig av erfarenheter och annat med någon annan som är på samma våglängd. Utåt sett kan någon förefalla mycket social, men kan trots det lida av ensamhet. Lyckligtvis går det att få nya vänner i alla åldrar, och det behöver inte vara så komplicerat. Det behövs bara en enda god vän för att livet ska kännas meningsfullt.