Diabetes ja lääkäri -lehti: Metabolinen rasvamaksatauti on elintärkeä syy rajoittaa alkoholinkäyttöä
Rasvamaksan esiintyvyys Suomessa on vähintään maailmanlaajuisella tasolla, ja viime vuosina taudista on alettu puhua aiempaa enemmän. Syynä on ainakin osittain se, että rasvamaksan riskivaikutus myös muihin tauteihin kuin maksasairauksiin on alettu ymmärtää, kirjoittaa gastroenterologian professori Ville Männistö maanantaina 17. helmikuuta ilmestyvässä Diabetes ja lääkäri -lehdessä.
Tutkimustiedon perusteella jopa 40 %:lla suomalaisista aikuisista on rasvamaksa. Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin, ja siitä puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksasoluista on rasvoittuneita.
Rasvamaksa ei yleensä oireile, ja esimerkiksi valtaosa sen aiheuttamista maksakirrooseista todetaan vasta, kun henkilö päätyy päivystyksellisesti sairaalahoitoon maksan toiminnan pettäessä. Tällöin hänellä on usein ollut maksakirroosi jo pitkään.
Rasvamaksa ei aina yhdisty alkoholiin, mutta alkoholinkäyttö on olennainen riski jo alkaneen maksasairauden etenemiselle. Vähäinenkin alkoholinkäyttö lisää vakavan maksasairauden riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on metabolinen rasvamaksatauti tai sen riskitekijöitä, kuten metaboliseen oireyhtymään liittyvä ylipaino, vyötärölihavuus tai tyypin 2 diabetes. Yksi vakavista maksasairauden loppuvaiheista on maksakirroosi, joka altistaa myös maksasolusyövälle.
Metabolinen rasvamaksatauti on monimuotoinen: taudin tyypilliset metaboliset riskitekijät liittyvät erilaisiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin kuin taudin geneettiset riskitekijät. Ja kun monella potilaalla on sekä metabolisia että geneettisiä riskitekijöitä, on taudin kehittymistä ja etenemistä usein vaikea ennustaa.
Fibroosi on vakava merkki
Tärkeä maksasairauden ennusteeseen vaikuttava tekijä on maksassa olevan sidekudoksen eli fibroosin määrä, ja jo lieväkin maksafibroosi suurentaa vakavan sairauden riskiä.
– Fibroosi on myös tärkein tekijä ennustamaan siitä kärsivien potilaiden yleisimpien kuolinsyiden eli sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpien riskiä. Kansainväliset suositukset linjaavatkin, että jokaiselle metabolista rasvamaksatautia sairastavalle tulisi tehdä fibroosin kartoitus, kirjoittaa Ville Männistö.
Metabolisen rasvamaksataudin ehkäisyyn ja hoitoon tepsivät samat keinot kuin metaboliseen oireyhtymään: painon pudottaminen, terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen.
– Maksasairauden lisäksi on olennaisen tärkeää hoitaa myös potilaan metabolisia riskitekijöitä. Esimerkiksi kolesterolilääke statiini voi parantaa myös maksatilannetta, Ville Männistö huomauttaa tekstissään, ja korostaa samalla, että rasvamaksataudin ehkäisyyn pitäisi Suomessa panostaa nykyistä enemmän.
Lisätiedot: Ville Männistö, ville.mannisto@pshyvinvointialue.fi
