Hampaiden kiinnityskudossairaus yleistyy – Käypä hoito -suositus päivitetty
Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat alidiagnosoitu kansansairaus, painottaa juuri päivitetty parodontiitin Käypä hoito -suositus. Kahdella kolmasosalla aikuisväestöstä on kiinnityskudossairauksista kertovia syventyneitä ientaskuja, ja vaikeaa kiinnityskudossairautta löytyy jo 20-vuotiailta aikuisilta.
Vaikeat kiinnityskudossairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä, mutta lisääntyvät myös nuorilla aikuisilla. Diabetes lisää alttiutta suun sairauksille, kuten parodontiitille, ja hoitamaton parodontiitti voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Kiinnityskudossairauden merkkejä nähdään myös lapsilla ja nuorilla, erityisesti tupakoivilla nuorilla, mikä on huolestuttavaa.
– Syynä kasvuun voi olla suunterveyden voimakas kahtiajakautuminen. Osalla suunterveys ja kyky huolehtia terveydestä ovat hyvin heikot. Moni jättää hakeutumatta hoitoon, kun sairauden oireet eivät ole selkeät potilaalle, pohtii Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, professori Pekka Ylöstalo.
Ientulehdus on hoidettava
Tulehduksesta kertovat vuotavat ja turvonneet ikenet, mutta potilas havaitsee harvoin itse kiinnityskudossairauden hitaan etenemisen. Suunterveystottumuksia on tärkeä muuttaa mahdollisimman varhain ja puuttua heti ienverenvuotoon.
– Tulehdus on tärkeä pysäyttää jo ientulehdusvaiheessa, jolloin se ei ole vielä edennyt syvälle hampaan kudoksiin, muistuttaa Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen.
Hampaiden kiinnityskudossairaus tuhoaa hammasta ympäröivää ienkudosta ja leukaluuta. Pitkälle edennyt sairaus aiheuttaa hampaiden lisääntynyttä liikkuvuutta ja voi johtaa jopa hampaiden menetykseen. Vaikka sairaus usein etenee salakavalan vähäoireisena, voi siihen liittyä myös äkillinen kipu ja paiseen muodostuminen ikenelle. Silloin hoitoon pitää hakeutua nopeasti.
Sairauteen liittyvä tulehdustila voi myös aiheuttaa haittaa yleisterveydelle, kuten esimerkiksi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Sairauden aiheuttama kipu sekä toiminnalliset, sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat huonontavat myös elämänlaatua.
Omahoito ja säännölliset hoitokäynnit avainasemassa
Päivitetty suositus muistuttaa, että kiinnityskudossairauksien ehkäisy ja hoito ovat suunterveyden ammattilaisten ja potilaiden yhteistyötä. Ehkäisyssä ja hoidossa kulmakiviä ovat huolellinen omahoito, ammattilaisen tekemä perushoito ja säännöllinen ylläpitohoito sekä savuttomuus ja nikotiinituotteiden käytön välttäminen.
Potilas voi itse ehkäistä ja hoitaa osaltaan kiinnityskudossairauksia säännöllisellä hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella. Ehkäisyn kannalta on myös tärkeää, että ientaskujen mittaus ja kiinnityskudosten tutkimus tehdään kaikenikäisille säännöllisesti. Potilaan vastuulla on hakeutua hoitoon säännöllisesti ja riittävän ajoissa. Huomiota on kiinnitettävä myös implanttien ympäryskudoksiin.
– Hammasimplanttien määrä kasvaa jatkuvasti ja tutkimusten mukaan joka kolmas implantti aiheuttaa ongelmia. On muistettava myös, että omien hampaiden hoito on aina kustannustehokkaampaa kuin omien luonnollisten hampaiden korvaaminen implanteilla, sanoo Pekka Ylöstalo.
Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö on kiinnityskudossairauden merkittävä riskitekijä, joka heikentää hoidon onnistumismahdollisuutta sekä suurentaa riskiä hampaiden ja implanttien menettämiselle. Siksi tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy ja tarvittaessa vieroitus ovat tärkeä osa kiinnityskudossairauksien hoitoa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä on päivittänyt parodontiitin Käypä hoito -suosituksen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.