Diabetes-lehti on ilmestynyt – katso juttunostot

Tutustu numeron 6/2024 juttunostoihin alta. Ruotsinkielisen svensk bilagan juttuvinkit ovat suomenkielisten perässä. Diabetes-lehden toimitus toivottaa kaikille lehden lukijoille rauhallista joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2025!

Elämä diabeteksen kanssa on hyvää, mutta ei ongelmatonta

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyn tulosten perusteella arki diabeteksen kanssa tuntuu oleva diabetestyypistä riippumatta varsin hyvää. Kyselyymme vastanneista valtaosa on onnellisia ja heidän jaksamisensa on melko hyvällä tasolla, mutta etenkin tyypin 1 diabetesta sairastavat ja diabetesta sairastavien lasten vanhemmat ovat ajoittain väsyneitä diabeteksen hoitoon. Tyypin 2 diabetesta sairastavat tarvitsevat ihan perusasioissa tukea ja tietoa sairautensa hoitoon.

Sitä kulkee suvussa – vai kulkeeko?

Geeniperimä voi altistaa sairauksille mutta myös suojata niiltä. Usein arkiset valinnat ratkaisevat terveydessä enemmän kuin geenit. Myös ikä ja sattuma vaikuttavat. Toivoa on, vaikka suvussa lähes kaikki olisivat kuolleet alle seitsemänkymppisinä sydän- ja verisuonisairauksiin. Sydäntaudeissa juuri ravinto, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus ovat pääasia.

Vipinää ja vaikeuksia vällyjen välissä

Diabetes voi vaikuttaa nuorenkin seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Pulmista kannattaa puhua ja hakea ongelmiin rohkeasti apua, sillä niille voi käytännössä aina tehdä jotain. Esimerkiksi erektioon vaikuttavat myös elintavat ja lisäksi tarvitaan oikea mielentila sekä terve verisuonisto ja hermosto. Tarvittaessa apua saa myös lääkkeistä. Yhdessäolosta nauttii enemmän, kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Eikä seksuaalisuuden toteuttaminen vaadi aina yhdyntää.

Markus Mattilan tutkimuksen valossa ruokavalinnoilla saattaa olla yhteyksiä tyypin 1 diabeteksen riskiin

Ravitsemustutkija Markus Mattilan tutkimustyö kasvattaa ymmärrystä siitä, liittyvätkö äidin raskaudenaikainen ja lapsen varhaisvuosien ravitsemus tyypin 1 diabeteksen riskiin. Väitöstutkimuksessaan lapsuusajan veren C-vitamiinipitoisuuden ja tyypin 1 diabeteksen yhteyttä tutkinut Mattila keskittyy nyt selvittämään useampien vitamiinien ja kivennäisaineiden merkitystä diabeteksen ja astman kehittymiselle. Hän korostaa, että suositusten mukainen ruokavalio on tämän päivän tutkimustiedon valossa hyvä pohja syömiselle. Yksittäisistä ruoka-aineista ei ole tarvetta kantaa liikaa huolta tyypin 1 diabeteksen riskiä ajatellen.

Tossua toisen eteen ja vauhtia valtimoihin

Liikkumista ei kannata lopettaa, vaikka katkokävely kipuilisi jaloissa. Säännöllinen liikunta vilkastuttaa jalkojen verenkiertoa ja auttaa hoitamaan ja ehkäisemään valtimoiden ahtautumista. Alaraajoja tukkivalle valtimotaudille altistavat samat riskitekijät, jotka ahtauttavat sydäntä ja aivoja ruokkivia valtimoita: tupakointi, diabetes, munuaisten vajaatoiminta, ikääntyminen sekä korkea kolesteroli ja verenpaine. Myös perinnöllisellä alttiudella on osuutta. Pitkälle edenneitä verenkierto-ongelmia hoidetaan verisuonikirurgialla.

Miten saan elämänilon takaisin?

Kun elämässä tapahtuu ikäviä käänteitä, esimerkiksi avioero ja työpaikan menetys, ne voivat viedä elämänilon. Silloin kannattaa antaa itselleen aikaa tunteiden käsittelyyn, ravistautua irti syyllisyydestä, vaalia mielihyvää ja tavata itselle tärkeitä ihmisiä.

Kohtalona geenit?

Vaikka geenilotossa kohdalle osuisi suurentunut riski saada tyypin 2 diabetes, riskiin sairastua voi vaikuttaa. Päivittäiset ruoka- ja liikuntatottumukset auttavat ehkäisemään tyypin 2 diabetesta riskigeeneistä huolimatta. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan terveyttä edistävä ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat yhteydessä parempiin verensokeriarvoihin ja pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Liikunta ja uni tukevat toisiaan

Liikunta ja uni vaikuttavat toisiinsa suotuisasti. Säännöllinen liikunta auttaa nukkumaan paremmin. Riittävä uni taas palauttaa voimat ja lisää näin liikkumisen iloa ja vähentää vammojen riskiä. Ei ole väliä, miten liikut, kunhan liikut säännöllisesti. Kovin raskasta liikuntaa ei ehkä kannata harrastaa juuri ennen nukkumaanmenoa.

Perimä vaikuttaa myös mielenterveyteen

Mielenterveyden häiriöt eivät periydy automaattisesti, mutta perimä voi vaikuttaa sairastumisen taustalla. Lähes aina sairastuminen on monien asioiden summa: mielenterveyden häiriöt ovat hyvin monitekijäisiä sairauksia, jotka eivät selity pelkästään perimällä. Vaali mielenterveyttäsi terveellisillä elintavoilla, nukkumalla riittävästi, välttämällä stressiä, vaalimalla sosiaalisia suhteita ja puhumalla ongelmistasi.

Jokaisella diabetesta sairastavalla pitäisi olla hoitosuunnitelma

Ajantasaiseen hoitosuunnitelmaan voivat tukeutua niin hoitaja, lääkäri kuin diabetesta sairastava itsekin. Suunnitelmasta tulisi kuulua potilaan oma ääni – mitkä ovat hänen itselleen asettamat tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi. Hoitosuunnitelmaan pitää kirjata myös diabetesta sairastavan tarvitsemat hoitotarvikkeet yksityiskohtaisesti. Silloin diabetesta sairastava voi vedota hoitosuunnitelmaan, jos terveydenhuolto haluaa evätä häneltä hoitotarvikkeiden saannin.

Insuliinipumpun kanssa kolmekymmentäkuusi vuotta

Anja Niemi on varmasti yksi vanhimpia insuliinipumpun käyttäjiä Suomessa. Hän sairastui ykköstyypin diabetekseen 12-vuotiaana. Silloin diabetesta sairastavilla ei ollut vielä verensokerimittareitakaan, ja sokerit mitattiin virtsasta. Kaikki hoitotarvikkeet piti maksaa itse. Nyt hänellä on älypumppu, ja se on helpottanut paljon elämää. Hän ihmettelee, miten hän on yhä hyvässä kunnossa, vaikka hän on sairastanut diabetesta pitkään.

Vauva-arki oli ihanaa, mutta samalla myös raskasta

Kun diabetesta sairastava nainen on raskaana, hänelle kerrotaan terveydenhuollossa, miten usein verensokeri pitää mitata, mitä pitää syödä ja miten ylipäätään hoitaa itseään. Kun vauva syntyy, moni diabetesta sairastava äiti jää ihan yksin, Siiri Meriluoto-Honkanen ihmettelee. Ensimmäisen lapsen synnyttyä hänen verensokerinsa oli kuin vuoristorata ja hän oli hyvin uupunut. Toisen lapsen synnyttyä hän osasi jo hoitaa itseään paremmin.

Erityinen sisaruus

Kun yksi perheen lapsista sairastuu diabetekseen, sairastuminen vaikuttaa myös hänen sisaruksiinsa ja sisaruussuhteeseen. Silloin puhutaan erityisestä sisaruudesta. Sisaret voivat huolestua sairastuneesta sisarestaan tai he voivat olla kateellisia tämän saamasta huomiosta. Moni asia vaikuttaa siihen, miten lapset kokevat sisaruksen sairastumisen: ikä, onko nuorempi vai vanhempi kuin sairastunut lapsi, millainen sisarussuhde oli ennen sairastumista ja miten dramaattinen sisaruksen sairastuminen oli. Sisarukset voi ottaa mukaan diabetesvastaanotolle, jossa he voivat esittää heitä askarruttavia kysymyksiä.

Diabetesta sairastavien asiaa ajettu eduskunnassa jo 45 vuotta

Eduskunnan diabetesverkosto on perustettu vuonna 1979, ja sen tarkoituksena on turvata diabetesta sairastaville hyvä hoito Suomessa ja edistää diabetesta sairastavien terveyttä ja hyvinvointia. Diabetesverkostossa on mukana kansanedustajia yli puoluerajojen. Tänä vuonna eduskunnan diabetesverkostossa on keskusteltu muun muassa diabetesta sairastavien lasten oikeudesta turvalliseen perusopetukseen ja iäkkäiden ihmisten kotihoidosta.

Årets sista nummer 6/2024 av Diabetes med svensk bilaga ute nu!

Årets sista nummer av svenska bilagan är lastat med intressanta och glädjefyllda artiklar om bland annat enkäten Diabetes i vardagen, fönstertittarsjuka och benartärer och genetisk disposition för diabetes. Men inte nog med det! Du kan också läsa om små knep för att återfå livsglädjen, sexuella hinder och sexuell njutning vid diabetes och sömnens och träningens betydelse. – Allt det här kommer lagom till jul.

Vi på svenska bilagan önskar alla en riktigt god jul och ett gott nytt år 2025!

Plock bland artiklarna:

Livet med diabetes är bra, men inte problemfritt

Vardagen med diabetes förefaller att förlöpa relativt bra, oavsett diabetestyp. Det visar resultaten från enkäten Diabetes i vardagen. Majoriteten av de som svarade på vår enkät är nöjda och mår ganska bra, men i synnerhet personer med typ 1-diabetes och föräldrar till barn med diabetes är ibland trötta på att ta hand om egenvården. Personer med typ 2-diabetes behöver stöd och information om grunderna i diabetesvård.

Steg för steg för en bättre sprut på blodådrorna

Sluta röra på dig även om det gör ont i benen av fönstertittarsjuka. Regelbunden motion stimulerar blodflödet till benen och hjälper till att behandla och förebygga förträngningar i benartärerna (artärstenos). Benartärsjukdom orsakas av samma riskfaktorer som gör att de artärer som försörjer hjärtat och hjärnan med blod blir förträngda: rökning, diabetes, njursvikt, åldrande, högt kolesterol och högt blodtryck. Ärftliga anlag spelar också in. Avancerade cirkulationsproblem behandlas med kärlkirurgi.

Det ligger i släkten – eller gör det?

Det genetiska arvet kan predisponera för sjukdomar, men det kan också skydda mot sjukdomar. Ofta gör vår val i vardagen större skillnad för hälsan än generna. Åldern och slumpen spelar också en roll. Det finns hopp, även om nästan alla i din familj har dött av hjärt- och kärlsjukdomar före 70 års ålder. När det gäller hjärtsjukdomar är det kost, regelbunden motion och rökfrihet som har störst betydelse.

Är generna vårt öde?

Även om du har en ökad risk för att utveckla typ 2-diabetes, kan du påverka din risk för att utveckla sjukdomen. Mat- och motionsvanorna hjälper till att förebygga typ 2-diabetes, trots riskgenerna. En studie vid Östra Finlands universitet visar att hälsofrämjande kost och regelbunden motion är förknippade med bättre blodsockervärden och lägre risk för att utveckla typ 2-diabetes.

Hur återfå livsglädjen?

När livet tar en vändning till det sämre, till exempel skilsmässa och arbetslöshet, kan det förstöra livsglädjen. Då är det bäst att ge sig själv tid att bearbeta sina känslor, skaka av sig skuldkänslorna, satsa på att må bra och träffa människor som betyder något för en.

Träning och sömn stöder varandra

Träning och sömn har positiva effekter på varandra. Regelbunden motion förbättrar sömnen. Tillräcklig sömn återställer i sin tur energinivån, vilket gör träningen roligare och minskar risken för skador. Det spelar ingen roll hur du rör dig, så länge du rör dig regelbundet. Det är kanske inte optimalt att ägna sig åt mycket ansträngande träning precis innan läggdags.

Full fart och små hinder mellan lakanen

Diabetes kan också påverka en ung persons sexualitet och parrelation. Det är värt att prata om sina problem och våga söka hjälp, för det finns alltid något man kan göra åt dem. Till exempel påverkas erektionen bland annat av livsstilen, men det krävs också rätt sinnesstämning och ett friskt kärl- och nervsystem. Om det behövs kan läkemedel vara till hjälp. Du njuter mer av att vara tillsammans, när du accepterar dig själv som du är. Och sexuell tillfredsställelse kräver inte alltid samlag.