Diabetes-lehti 5/24: Tuntuu riittävän hyvältä
Tiedätkö, mitä hyvinvointi on? Se tarkoittaa paljon muutakin kuin sairauden puuttumista. Oma kokemus ja tunne elämän merkityksellisyydestä ratkaisevat joskus enemmän kuin diagnoosit, kerrotaan juuri ilmestyneessä Diabetes-lehdessä.
Moni lähestyy hyvinvointia mielen näkökulmasta, mutta hyvinvointi on kokonaisvaltaista. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin mielenterveys, joka sekin on monitahoista.
Yksi lähtökohta hyvinvoinnin pohtimiseen voi olla Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä elämänlaadusta. Siihen kuuluu kuusi osa-aluetta: fyysinen ja psykologinen terveydentila, toimintakyky, sosiaaliset suhteet, ympäristö ja arvot.
Melkein kuin terve
Hyvinvoinnin perustaksi ajatellaan usein fyysinen terveys. Se ei kuitenkaan tarkoita vain sairauden puuttumista. Lääketieteellisiä diagnooseja suurempi merkitys voi olla ihmisen omalla kokemuksella.
– Oma arvio terveydestä on aina suhteessa omaan aiempaan terveyteen tai omaan viiteryhmään. Jos esimerkiksi sairaus on saatu lääkityksellä hyvin haltuun, itsensä voi tuntea varsin terveeksi, psykologi Katja Kokko pohtii.
Sairauksien lisäksi fyysiseen terveyteen kuuluu esimerkiksi se, miten energiseksi ja toimintakykyiseksi tuntee itsensä, miten selviytyy arkensa askareista tai vaikkapa se, miten kivulias on tai miten saa nukuttua.
Ei jatkuvaa onnellisuutta
Psykologinen terveyskään ei tarkoita vain mielenterveysongelmien puuttumista. Mielen hyvinvointi ei ole jatkuvaa onnellisuutta.
– Elämään kuuluu jokaisella myös suruja ja harmeja, joiden vuoksi mieliala putoaa. Jollakin aikavälillä mielen hyvinvointi kuitenkin usein palaa takaisin omalle perustasolleen, Katja Kokko sanoo.
Usein vanhemmat toivovat lapsilleen onnellista elämää. Kokon mielestä vielä tärkeämpi toive olisi, että kun elämässä tulee hankalia kokemuksia ja surua, olisi kykyä päästä niistä eteenpäin.
Mielen hyvinvoinnin ytimen Kokko tiivistää ajatukseen elämän kokemisesta merkitykselliseksi. Yksi tärkeä tekijä voi olla mahdollisuus omaehtoiseen ja oman näköiseen elämään.
– Pystymmekö esimerkiksi toteuttamaan itseämme, koemmeko myönteisiä ihmissuhteita ja näemmekö asiat useimmiten myönteisessä valossa? Niiden tiedetään korreloivan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kanssa, Kokko sanoo.