Isoja eroja omaishoidon tuessa – diabetesta sairastavan lapsen hoidon vaativuutta ei tunnisteta
Diabetesliiton selvityksen mukaan omaishoidon tuen myöntämisen perusteet vaihtelevat alueittain, minkä vuoksi eri alueilla asuvat perheet ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.
Diabetesta sairastavan lapsen hoidon vaativuus voi myös jäädä huomaamatta tuen myöntämisen perusteena käytettävissä mittareissa. Tämä voi johtaa tuen myöntämättä jättämiseen tai liian alhaiseen tukiluokkaan.
– Diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren hoidon vaativuutta ei välttämättä tunnisteta, jos omaishoidon tuen tarvetta arvioidaan painottaen kognitiivisia tai fyysisiä haasteita, pohtii selvitystä tehnyt sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic Diabetesliitosta.
Näin ollen diabetesta sairastavien perheet voivat jäädä vähemmälle tuelle suhteessa niihin perheisiin, joiden lapsilla on muita omaishoidon tukeen oikeuttavia sairauksia tai vammoja.
Diabetesliitto selvitti vuoden 2023 lopussa omaishoidon tuen myöntämisperusteita hyvinvointialueittain. Tarkastelussa oli erityisesti diabetesta sairastavien lasten ja nuorten omaishoidon tuen määräytyminen.
Diabetesliitto: diabetesta sairastavien lasten hoito oikeuttaa aina omaishoidon tukeen
Selvityksessä vertailtiin alueiden käytäntöjä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2022 laatimaan ehdotukseen kansallisiksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiksi. THL ehdotti omaishoitoon kolmea palkkioluokkaa, jotka määräytyvät omaishoidon sitovuuden perusteella, sekä yhtä hyvinvointialuekohtaista kevyen tuen palkkioluokkaa.
Vuoden 2023 lopun tilanne ei noudatellut täysin THL:n ehdotusta. Tukiluokkien määrä vaihteli hyvinvointialueiden kesken, mutta suurimmassa osassa käytössä oli 3 tai 4 tukiluokkaa.
Diabetesliiton kanta on, että diabetesta sairastavien pienten lasten hoito oikeuttaa aina omaishoidon tukeen, ja vastaa THL:n ehdotuksen myöntökriteereiden perusteella vähintään keskimmäiseen
palkkioluokkaan oikeuttavaa omaishoidon tukea.
Keskimmäisen palkkioluokan kriteerien mukaan hoidettava tarvitsee hoitajaa säännöllisesti vuorokauden eri aikoina keskimäärin kuusi kertaa. Hoitaja huolehtii vaativasta valvonnasta myös yöaikaan.
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että omaishoidon tuen tarpeen arviointi tehdään kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Lisäksi tukea pitää kehittää niin, että omaishoidon tukea tarvitsevien alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu, huomauttaa Tuominen-Lozic.
Tutustu selvityksestä tehtyyn raporttiin:
Lisätietoja: Laura Tuominen-Lozic, p. 050 6464222, laura.tuominen-lozic(at)diabetes.fi
