Sairaudet muuttavat aineenvaihdunnan tasapainoa

Molekyylilääketiede avaa ikkunoita aineenvaihdunnan häiriöiden ymmärtämiseen. Näin voidaan löytää työkaluja sairastumisvaarassa olevien ehkäisevään hoitoon ja myös jo sairastuneiden yksilöllisempään hoitoon, kerrotaan juuri ilmestyneessä Diabetes-lehdessä.

Aineenvaihdunnan häiriöissä on usein kyse mitokondrioiden virhetoiminnasta. 

– Minun kysymykseni on, miksi mitokondrioiden toimintaviat aiheuttavat niin monenlaisia sairauksia. Meillä on sata – ehkä jopa satoja – erilaisia mitokondriosairauksia, kliinisen molekyylilääketieteen professori ja tutkija Anu Wartiovaara kertoo.

Sairaudet muuttavat aineenvaihdunnan tasapainoa. Wartiovaara tutkijakollegoineen yrittää ymmärtää, mitkä säätelytekijät määrittävät aineenvaihdunnan tasapainoa ja miten niitä voidaan muokata. 

Tulevaisuudessa suuri lupaus on geenien muokkaushoito, jolloin sairauden aiheuttava yksittäinen geenivirhe korjattaisiin geenisaksilla. Geenisaksilla ei voi kuitenkaan palauttaa kuolleita soluja, kuten haiman insuliinia tuottavia beetasoluja tyypin 1 diabeteksessa.

– Kun aineenvaihduntaa ymmärretään tarkkaan, hoidot voivat olla myös suoraviivaisempia Wartiovaara huomauttaa.

Hän viittaa tutkimusryhmänsä oivallukseen B3-vitamiinista, joka muuttuu elimistössä nad-molekyyliksi. Tietyissä mitokondriaalisissa lihassairauksissa tauti itse aiheuttaa lihaksensisäisen nad-puutoksen. Kun B3-vitamiinia annetaan suuria lääkkeellisiä annoksia taudista kärsiville potilaille, heidän nad-tasonsa korjaantuvat ja toimintakykynsä paranee. 

Pätkäpaastolla ja liikunnalla tehokas vaikutus

Ihminen ei voi tuntea moleekyylitason aineenvaihduntaa, mutta hän voi vaikuttaa aineenvaihduntaansa terveillä elintavoilla. Liikunnan merkitys terveydelle on tiedetty jo pitkään. Liikunta muun muassa lisää mitokondrioiden määrää ja dynaamista energian polton ja solujen kasvun vaihtelua, mikä on hyödyllistä aineenvaihdunnan tasapainolle.

Kakkostyypin diabetesta sairastavien olisi tärkeää löytää itselleen sopiva, lihasmassaa lisäävä liikuntatapa.

– Myös pätkäpaastosta on hyötyä, Wartiovaara sanoo.

Se toimii näin: kun syöt iltapalan kahdeksalta, syö seuraavan kerran vasta aamulla kahdeksalta tai kymmeneltä.