Liian harva diabetesta sairastavan läheinen saa omaishoidon tukea
Diabetesliitto on saanut palautetta omaishoidon tuesta sen jälkeen, kun palvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Osana sote-uudistusta hyvinvointialueet ovat yhtenäistäneet tuen myöntämisperusteita ja palkkioluokkia, mitä kutsutaan harmonisoinniksi.
Omaishoidon sopimuksia on tarkasteltu uudelleen suhteessa muutettuihin tuen myöntöperusteisiin. Se on voinut johtaa siihen, että tukea ei olekaan enää myönnetty tai omaishoidon tukiluokkaa on laskettu. Muutokset ovat koskeneet etenkin diabetesta sairastavien lasten vanhempia, ja osa heistä on tehnyt asiastaan kanteluja tai hallintovalituksia.
Omaishoidon tuki on varsin mielivaltainen palvelu. Hyvinvointialueet voivat myöntää tai olla myöntämättä sitä. Lisäksi ne voivat aika vapaasti päättää, millä ehdoin tukea myönnetään, kuinka suuria hoitopalkkiot ovat ja kuinka monta tukiluokkaa otetaan käyttöön.
Epäyhdenvertaisuus on tiedostettu. Pääministeri Orpon hallituksen on tarkoitus tehdä puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistus, jossa huomioidaan muun muassa työikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Omaishoidontuen myöntämisperusteiden yhtenäistämistä myös jatketaan.
Lähtökohtaisesti omaishoidon tukea tulisi hallitusohjelman mukaan tarjota, mikäli se korvaa laitoshoidon. Hallitusohjelman mukaan omaishoito vahvistaakin merkittävästi julkista taloutta. Mutta omaishoidon tuen ei ole tarkoitus olla vain laitoshoidon vaihtoehto, vaan se vastaa monenlaisiin hoidon ja huolenpidon tarpeisiin kotioloissa. Jos omaishoitoa kehitetään vain raskaiden laitospalvelujen vaihtoehdoksi, jäävät monet pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhemmat ilman tukea.
Samaan aikaan puhutaan paljon siitä, miten perheitä pitäisi tukea ennen kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta. Pitkäaikaissairaiden lasten perheissä kuormitus on ajoittain kovaa, mikä voi johtaa raskaampien palvelujen, kuten lastensuojelun, tarpeeseen. Omaishoidon tuen päätös auttaa perheitä pääsemään myös muiden tukipalvelujen piiriin. Omaishoidon tuki on muutakin kuin hoitopalkkio. Se esimerkiksi takaa vapaapäivät, eli tukee jaksamista, jonka tiedetään diabetesta sairastavien lasten perheissä olevan tiukoilla. Omaishoidon tuki on myös taloudellisesti järkevää, koska se tukee perheitä ennen ongelmien monimutkaistumista ja auttaa vanhempia jaksamaan töissäkin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laati ehdotuksen kansallisiksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiksi pari vuotta sitten. THL ehdotti omaishoitoon kolmea sopimusomaishoidon palkkioluokkaa, jotka määräytyvät omaishoidon sitovuuden perusteella, sekä yhtä hyvinvointialuekohtaista kevyen tuen palkkioluokkaa. Alin, keskimmäinen ja ylin luokka tulisivat ehdotuksen mukaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja niiden myöntämisperusteet kirjattaisiin lakiin. Kevyen tuen luokka otettaisiin käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla, mutta alueelle jäisi harkinnan varaa tuen kohdentamiseen ja käytön laajuuteen.
THL:n ehdottamassa kevyen tuen luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti joka viikko, mutta ei pääsääntöisesti joka päivä. Alimmassa luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti joka päivä, vähintään kahdesti vuorokauden aikana. Mikäli kyseessä on pelkästään vaativan valvonnan tarve, omaishoitaja huolehtii vaativasta valvonnasta lähes kaiken aikaa osan vuorokaudesta. Keskimmäisessä luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti vuorokauden eri aikoina, keskimäärin kuudesti vuorokaudessa, myös yöaikaan, mutta ei välttämättä joka yö. Ylimmässä luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavasta yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuorokauden ympäri. Selvää on, että näillä perusteilla diabetesta sairastavien lasten vanhempien tulisi saada vähintään keskimmäistä tukea.
On helppo kannattaa ehdotusta, joka tekisi omaishoidon tuesta yhdenvertaisemman palvelun kirjaamalla myöntämisedellytykset lakiin. Viemme Diabetesliitossa diabetesta sairastavien perheiden erityistarpeita päättäjien tietoon ja pyrimme vaikuttamaan siten, että omaishoidon tuki on jatkossa yhdenvertaisempi palvelu ja myöntökriteereissä tunnistetaan monimuotoiset tilanteet, myös diabetesta sairastavien lasten perheiden arki.
Laura Tuominen-Lozic
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Aiemmat blogit:
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić, Diabetesliitto:
2023
- Koulusta kuuluu yhä kummia
- Potilasasiavastaavat auttavat hoitosuhteeseen liittyvissä pulmissa
- Insuliinireseptisi on voimassa vain vuoden
- Sosiaaliturva tukee diabeteksen kanssa elämistä
- Paluu palveluskelpoiseksi?
- Hoitotarvikejakelu kaipaa huomiota
- Elinkustannusten nousu kurittaa pitkäaikaissairaita
- Iso huoli insuliinien apteekkivaihdosta
2022
- Ketä kiinnostaa?
- Invalidivähennys poistuu – mitä tilalle?
- Diabetesta sairastavien lasten asema kouluissa kaipaa parannusta
- Jos hoito ei ole turvallista, terveyspalveluilta putoaa pohja
- Toteutuuko turvallinen hoito varhaiskasvatuksessa?
- Kysy kuntoutuksesta!
2021
- Aluevaaleissa luodaan perusta tulevaisuuden diabeteksen hoidolle
- Maksaisitko epäterveellisestä elintarvikkeesta enemmän?
- Sosiaaliturvaa uudistetaan, ja sen pitäisi kiinnostaa sinuakin
- Moni diabeetikko odottaa apua jalkaongelmiinsa, ja se tulee kalliiksi
- Kenen ääni kantaa päätökseksi asti?
- Mitä koronavuodesta jäi käteen?
2020
- Miksi diabeteksen hoidon laaturekisteri on tärkeä?
- Diabeteslääkkeiden omavastuun nosto vaikutti hoidon edellytyksiin
- Hoitovelkaa on monenlaista
- Terveys edellä
- Vammaisetuudet auttavat pitkäaikaissairaita
- Asiakasmaksut syventävät terveyseroja
2019
- Hoitosuunnitelma turvaa hoitovälineiden saannin
- Miksi diabetes on ongelma koulussa?
- ”Odotettavissa vaalikauden loppuun asti…”
- Yhdenvertaisuuden puolesta
- Omaishoidon tuki kuuluu myös diabeetikkoperheille
Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto:
2018
- Hoitosuunnitelmaan kirjattuna ihonsuoja on maksuton hoitotarvike
- Tiedätkö tämän verotuksen invalidivähennyksestä?
- Millaiseen jalkojenhoitoon olet oikeutettu?
- Pääseekö diabeetikko työkyvyttömyyseläkkeelle?
- Riskitesti vai geenitesti?
- Omaseuranta ei olisi maksutonta ilman Diabetesliiton toimia
2017
- Lääkekorvausjärjestelmän tulee tukea myös huonosti toimeentulevia diabeetikoita
- Potilasjärjestöjä kuullaan lääkekorvausasioissa – mutta miten ja millä perusteilla?
- Miten diabeteslääkkeitä pitäisi korvata?
- Haluaisin sensorin – mitä voin tehdä?
- Uusi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia kehittää diabeteksen hoidon laatua
- Sote ja etiikka – mitä potilaalla on oikeus odottaa uusilta rakenteilta?