Siirry sisältöön

Huhtikuun Diabetes-lehti on ilmestynyt – katso juttunostot ja tee tilaus

Vuoden toinen Diabetes-lehti on ilmestynyt. Katso nostot lehden jutuista alta! Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, tee tilaus tästä. Diabetesyhdistysten jäsenille vuositilaus maksaa 18 euroa, muille 49 euroa. Jäsenillä on lukuoikeus myös verkkolehteen, jonka avoin arkisto on nimensä mukaisesti avoin kaikille.

Elintapaohjaus on hoidon kivijalka
Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.

Uniapnea on riski terveydelle

Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lääkärille kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä. Monet ihmiset, jotka ovat alkaneet hoitaa uniapneaansa, ovat kertoneet saaneensa elämänsä takaisin. Uniapneaan löytyy monia hoitovaihtoehtoja.

Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen

Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.

Raskausdiabetes voi enteillä myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamista

Raskausdiabetes ennustaa suurta riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, mutta se kertoo myös äidin tyypin 1 diabeteksen riskistä. Suomalaistutkimuksen mukaan vasta-aineiden tutkiminen alkuraskaudessa otetusta verinäytteestä parantaa sen ennustettavuutta. Näin pitkäkestoista raskausdiabeteksen sairastaneiden seurantatutkimusta ei lääketieteen tohtori Kaisu Luiro-Helven käsityksen mukaan ole tehty missään muualla maailmassa.

Lähes 50 kiloa laihduttanut Erkki Lemetti: ”Kuin olisin nuoreksi tullut”

Kolmivuorotyö, vähäinen liikunta ja epäsäännöllinen ruokarytmi paisuttivat vantaalaisen Erkki Lemetin vyötäröä vuosikymmenten ajan ja toivat mukanaan tyypin 2 diabeteksen. Sitten työterveyshuolto lähetti hänet ja osan hänen työkavereistaan kuntokurssille. Se herätti Lemetissä kipinän elämänmuutokseen eläkeiän kynnyksellä.

Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta

Lääkärit sanoivat Alexnder Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.

Iloa ja terveyttä ruuasta

Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.

Pieni teko, suuri merkitys

Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.

Hyvä mieliala luo hyvinvointia

Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.

Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.

Kirjoittamalla mieli vapaaksi

Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.

Perheet olennaisen äärellä

Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.

D-kahvilassa porisee vertaistuki

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.

Leveämmät hartiat piristävät paikallistoimintaakin

Monet yhdistykset ovat päätyneet yhdistämään voimansa ja järjestäytymään uudelleen maakunnallisiksi yhdistyksiksi. Mitä isompi yhdistys, sitä paremmin se tulee kuulluksi hyvinvointialueensa päätöksenteossa. Isommat kokonaisuudet keventävät myös vapaaehtoisten työtä yhdistysten hallinnossa. Tilalle tulee lisää aikaa järjestää kerhoja ja tapahtumia.