Nuorten ja nuorten aikuisten tyypin 2 diabetes yleistynyt Suomessa muuta Eurooppaa nopeammin
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden kasvuprosentti on alle 25-vuotiailla ollut Suomessa suurempi kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa, uutisoi UKK-instituutti. Global Burden of Disease -tutkimuksessa tehdyn vertailun mukaan esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2019.
Vuonna 1990 suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla oli tyypin 2 diabetesta hieman vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vuonna 2019 Suomessa oli 10-24-vuotiailla tyypin 2 diabetesta toiseksi eniten tutkimukseen osallistuneista maista, vain Iso-Britanniassa esiintyvyys oli suurempi kuin Suomessa.
Erot maiden välillä ovat suuria: Suomessa esiintyy tässä ikäryhmässä tyypin 2 diabetesta noin yhdeksän kertaa enemmän kun Ranskassa (54 tapausta / 100 000). Suomessa nuorilla ja nuorilla aikuisilla esiintyy myös tyypin 1 diabetesta enemmän kuin muualla Länsi-Euroopassa, mutta sekä erot maiden välillä että muutos vuodesta 1990 vuoteen 2019 ovat selvästi pienemmät kuin tyypin 2 diabeteksen kohdalla.
Tutkimus on osa maailmanlaajuista Global Burden of Disease -tutkimusta, jolla on ainutlaatuinen globaali aineisto eri sairauksien esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja kuolleisuudesta. Aikasarjoja erityisesti länsimaista on eri sairauksien osalta useiden kymmenien vuosien ajalta. Aineisto mahdollistaa maiden välisen vertailun sekä suhteellisen luotettavien ennusteiden laskemisen myös tuleville vuosille.
Tutkimus osoittaa kuinka tyypin 2 diabetes on yleistynyt koko Länsi-Euroopan alueella, mutta kertoo myös maiden välisistä suuristakin eroista. Suomessa muita maita suurempaa tyypin 2 diabeteksen määrää voi selittää suomalaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon kehitys viime vuosikymmeninä sekä vähäinen liikkumisen määrä erityisesti yläkouluikäisillä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä.
Tulokset Suomen osalta osoittavat, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseen ja hoitoon sekä liikkumisen lisäämiseen tarvitaan uusia vaikuttavampia keinoja. Mikäli vaikuttavia toimia ravitsemuksen ja liikkumisen osalta ei kyetä toteuttamaan, tulee aikuisväestön tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvamaan vielä nykyisiä ennusteita huomattavasti nopeammin sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa.
Diabetesliiton hallituksen puheenjohtaja ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kuuluu tutkimuksen kirjoittajiin.
– Diabeteksen yleistyminen nuorilla ja nuorilla aikuisilla on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Siihen pitää tarttua eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden keinoin tarttumalla muun muassa verotukseen, liikkumisen edistämiseen, hyvin toimivaan kouluruokailuun, aktiiviseen koulu- ja opiskelupäivään, elintapaohjaukseen sekä elintarviketeollisuuden rooliin. Vain monipuolisilla toimenpiteillä pystymme taklaamaan tätä isoa yhteiskunnallista haastetta, Vasankari sanoo.
Lähde ja lisätietoja: UKK-instituutin tiedote 7.3.2024