Diabetes-lehti: Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä
Verensokerin etäseuranta toi turvallisuudentunnetta kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden arkeen Pirkanmaalla toteutetussa kokeilussa. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa etäseurantaa kokeilun päätyttyä. Uuden toimintamallin tuloksista kerrotaan 14. helmikuuta ilmestyneessä Diabetes-lehdessä.
Ikääntyneiden määrä kasvaa kovaa vauhtia, joten uudet hyvät tavat järjestää heidän palvelunsa ovat todella tarpeen. Pirkanmaan KATI-ohjelmassa otettiin käyttöön ja kehitettiin teknologiaa, joka voi tukea iäkkäiden kotona asumista. Ohjelmassa kokeiltiin muun muassa verensokerin etäseurantaa.
– Aluksi lääkäri laati jokaiselle osallistuneelle ikäihmiselle henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Lisäksi jokaiselle diabetesta sairastavalle tehtiin insuliinihoidon säätöohjeet, joita kotihoidon henkilökunta noudatti, Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo.
Osallistujat saivat käyttöönsä glukoosisensorit, joiden seurantatiedot välittyivät suoraan pilvipalveluun. Näin kotihoidon työntekijät pystyivät kotikäyntien välissä seuraamaan etänä verensokerin muutoksia.
Lisäksi diabeteshoitaja tarkasti jokaisen osallistujan verensokeritiedot vähintään kerran kuukaudessa ja teki tarvittaessa ehdotuksia hoidon muuttamisesta. Kotihoidon työntekijöillä oli päivittäin mahdollisuus ottaa yhteyttä diabeteshoitajaan ja keskustella potilaan insuliinihoidosta.
Osallistujat tyytyväisiä
Kokeiluun osallistuneet henkilöt tunsivat olonsa turvalliseksi kotona, kun verensokeri oli seurannassa ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Osallistuneista 94,8 prosenttia halusi jatkaa etäseurantaa kokeilun päätyttyä, ja he saivat siihen mahdollisuuden. Vain muutamat kokivat seurannan hankalaksi.
Osallistujien toimintakyvyn mukaan vaihteli, minkä verran he itse seurasivat glukoosisensorin mittaustuloksia ja toimivat sen pohjalta.
– Osalle kokeiluun osallistuneista insuliinin pistivät kotihoidon työntekijät käynneillään. Jotkut heistä taas seuraavat edelleen itse aktiivisesti verensokeriaan sekä annostelevat ja pistävät insuliinin itsenäisesti. Helposti ajatellaan yksioikoisesti, että uusi teknologia ei sovellu iäkkäiden käyttöön. Todellisuudessa he pystyvät hyvin moneen asiaan, Elina Pimiä korostaa.
Pimiän mukaan kotihoidon tiimeissä on ehdottomasti käyttöä diabeteksen erikoisosaamiselle. Hän sanoo, että jokaiseen kotihoidon organisaatioon olisi perusteltua palkata vakituinen diabeteshoitaja. On arvioitu, että jo kolmasosa kotihoidon asiakkaista sairastaa diabetesta.
Kyse on ennen kaikkea ikääntyvien kansalaisten turvallisesta ja hyvästä arjesta mutta myös yhteisten varojen käyttämisestä kustannustehokkaasti. Esimerkiksi ambulanssikyytien ja ikäihmisiä kuormittavien päivystyskäyntien tarve voi vähentyä, kun seuranta auttaa välttämään liian matalia verensokereita.
Lue artikkeli Diabetes-lehdestä 1/2024.