Diabetesliiton kannanotto: Hybridipumpuista tehokas ratkaisu tyypin 1 diabeteksen hoitoon Suomessa
Hybridipumput on otettava Suomessa yleisesti käyttöön tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Ne kohentavat tehokkaasti tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitotasapainoa ja elämänlaatua. Tämä tuo säästöjä diabeteksen lisäsairauksien ja akuuttien komplikaatioiden vähentyessä. Myös toiminta- ja työkyvyn säilymisestä koituu säästöjä.
Hyvinvointialueiden tulee ryhtyä tarjoamaan nykyaikaisia, vaikuttavia diabeteksen hoitomuotoja ja huomioida laitehankinnoissa kehittyvän teknologian saaminen joustavasti diabetesta sairastavien käyttöön.
Miten hybridipumppu toimii?
- Hybridipumppu saa tiedon glukoositasosta sensorin avulla ja säätelee insuliiniannostelun tämän tiedon mukaan.
- Pumppu vähentää automaattisesti insuliinin annostelua verensokerin laskiessa ja lisää insuliinin annostelua verensokerin noustessa.
- Tekniikka jäljittelee terveen haiman toimintaa.
Hybridipumppujen laaja käyttö on jo kansainvälisissä tyypin 1 diabeteksen hoitosuosituksissa. Esimerkiksi Iso-Britannian hoitosuosituksia antava viranomainen NICE (The National Institute for Health and Care Excellence) julkaisi hiljattain suosituksen hybridipumppujen laajasta käyttöönotosta Englannissa ja Walesissa. Suosituksen mukaan kaikille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joiden hoitotasapaino ei ole suositusten mukainen huolimatta glukoosisensorin tai insuliinipumpun käytöstä, tulee tarjota hybridipumppu (hybrid closed-loop system). Hybridipumppuja suositellaan niille, joiden sokerihemoglobiini HbA1c on 58 mmol/mol tai korkeampi tai joilla on vaikeita hypoglykemioita, sekä kaikille lapsille ja nuorille, raskaana oleville tai tyypin 1 diabetesta sairastaville raskautta suunnitteleville.
Suomalaiset diabetesta sairastavat eivät saa jäädä ilman nykyaikaisen hoitoteknologian tuomaa apua. Diabetesliiton keväällä 2023 julkaiseman insuliinipumppuselvityksen mukaan insuliinipumppuja käytetään Suomessa muuta Eurooppaa vähemmän ja hybridipumppuja on vain murto-osa pumpuista. Samaan aikaan insuliininpuutosdiabeteksen hoitovaje on Suomessa suuri. Suomalaisista 18–74-vuotiaista tyypin 1 diabetesta sairastavista vain 26 % on hoitosuosituksen mukaisessa tavoitteessa sokerihemoglobiinin eli pitkäaikaissokeri HbA1c:n osalta (<53mmol/mol). Alle kolmannes alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa tavoitteen.
Diabeteksen hoidon tuloksista ei Suomessa ole käytettävissä NICE-suosituksessa mainittua tietoa siitä, kuinka moni ylittää HbA1c-tason 58 mmol/mol, mutta diabeteksen hoidon laaturekisteri osoittaa, että HbA1c-taso on 64mmol/mol tai korkeampi 30 prosentilla 18–74-vuotiaista ja 29 prosentilla alaikäisistä. Koska kansainvälisten suositusten mukaisen hoitotavoitteen saavuttaa nyt alle kolmannes, voidaan arvioida, että tyypin 1 diabetesta sairastavista vähintään kaksi kolmesta hyötyisi hybridipumpusta. Diabetesliitto esittää, että myös Suomessa hybridipumppuja tarjottaisiin NICEn suositusten mukaisesti.
Hybridipumput ovat kustannusvaikuttavaa hoitoa
Hybridipumppuhoidon kustannusvaikuttavuutta on arvioitu. Iso-Britannian julkisen terveydenhuollon NHS:n (National Health Service) arviointielin NICE on arvioinut hybridipumppuhoidot pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttaviksi, ja siksi se on suositellut niiden laajaa käyttöönottoa.
Hoitomuodon terveysvaikutusta ja sen aiheuttamaa kustannusta on arvioitu seuraavasti: Laskelmissa on huomioitu hypoglykemioiden sekä valtimo-, silmä- ja munuaiskomplikaatioiden kustannukset, ja tilannetta on arvioitu 60 vuoden aikahorisontilla. Hybridipumppuhoidolla saavutettua hoitotulosten parantumista ja tämän seurauksena vähentyneitä kustannuksia on verrattu kustannuksiin HbA1c-tasolla 58 mmol/mol 60 vuoden aikavälillä.
Hybridipumppujen kustannukset huomioiden uuden hoitomuodon laatupainotteisen elinvuoden eli QALY:n hinta asettui 20 000 puntaan, jota NICE pitää hyväksyttävänä. Laskelma perustui Iso-Britanniassa neuvoteltuihin hankintahintoihin. Uusilla pumpuilla saavutettavan terveysvaikutuksen hinta on siis laatupainotteisen elinvuoden kustannuksena arvioituna hyväksyttävä, ja hoitomuoto on täten kustannusvaikuttava.
Laskelmissa ei ole täysin pystytty huomioimaan elämänlaatuun liittyvien parannusten tuomia kustannusvaikutuksia, kuten psyykkisen taakan vähenemisestä tai diabetesta sairastavien lasten vanhempien huolen ja ahdistuksen vähenemisestä aiheutuvia ja kertautuvia säästöjä, mutta näitä on pidetty todennäköisinä.
Diabetesliitto muistuttaa, että myös hoitotarvikkeiden ja -teknologian hankintamenettelyyn tulee kiinnittää huomiota: hankintamenettelyn ei tulisi tarpeettomasti hidastaa nopeasti kehittyvän uuden hoitoteknologian käyttöönottoa. Hyvinvointialueet kilpailuttavat tarvittavat laitteet, ja sopimuskaudet voivat olla vuosien pituisia. Vaikka uusia laitteita tulisi sopimuskauden aikana markkinoille, niitä ei saada diabetesta sairastavien käyttöön sovitun hankintakauden aikana ilman poikkeusmenettelyä. Hankintakriteerien painotukset voivat johtaa siihen, että diabetesta sairastaville on Suomessa tarjolla hyvin erilaisia laitteita, vaikka lääketieteelliset tarpeet ovat perustaltaan samat.
