Lapsi oppii diabeteksen omahoidon taitoja omaan tahtiinsa
Diabeteshoitaja Kaja Normet Diabetesliitosta kertoo juuri ilmestyneessä Diabetes-lehdessä, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina. Lapsi oppii sairautensa omahoidon taitoja omaan yksilölliseen tahtiinsa. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei ole olemassa.
Jokainen haluaa tulla kuulluksi itseään koskevissa tärkeissä asioissa. Lasta voikin pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen.
– Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis, Kaja Normet korostaa.
2–3-vuotias lapsi ei vielä ymmärrä diabeteksensa lopullisuutta tai sure sairastumistaan. Hän tarvitsee aikuisen täyttä valvontaa ja säännöllisiä päivärutiineja.
4–5-vuotias lapsi alkaa kaivata aikuisten arvostusta ja kiitosta tekemistään asioista. Hän osallistuu innokkaasti kaikkeen tekemiseen. Hän voi esimerkiksi insuliinia annostellessa pitää kiinni insuliinikynästä kiinni tai painaa insuliinipumpun nappia tai auttaa verensokerin tarkistamisessa.
5–6-vuotiaan diabetesta hoitavat vielä täysin aikuiset. Lapsi voi ruokailuhetkinä opetella tuntemaan hiilihydraattipitoisia ruokia ja osa lapsista voi jo opetella insuliinin pistämistä insuliinikynällä.
Koulun alkaessa lapselle on tärkeää kuulua porukkaan ja tehdä asioita muiden lasten kanssa. Lapsi voi jo ymmärtää diabeteksen pysyvyyden, mikä voi aiheuttaa surua. Vanhempien on tärkeää kertoa hänelle, että diabetesta osataan hoitaa hyvin.
7–9-vuotias lapsi ymmärtää, miksi verensokeria mitataan. Hän tietää, mitä pitää tehdä, jos verensokeri laskee tai nousee liian paljon ja osaa pyytää apua koulussa. Diabeteksen hoito on silti edelleen täysin vanhempien vastuulla. Koulupäivän aikana tukihenkilön pitää auttaa lasta verensokeriarvojen tulkitsemisessa ja insuliinin annostelussa.
10–12-vuotias lapsi ottaa jo jonkin verran vastuuta diabeteksensa hoidosta, mutta päävastuu on edelleen vanhemmilla. Lapsen kanssa kannatta pohtia erikoisilanteita, kuten liikuntahetkiä, juhlien herkkuhetkiä sekä matalia ja korkeita verensokereita. Vanhemman on hyvä kannustaa ja kehua lasta uusista omahoidon taidoista.
Teini-ikäisen diabeteksen hoidonohjaus suunnataan diabetesyksikössä yhä enemmän nuorelle itselleen. Annettuja ohjeita on edelleen tärkeää pohtia yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien on myös hyvä seurata hienovaraisesti hoidon toteutumista, mutta luottaa jo nuoren omiin taitoihin. Nuoren elämässä tapahtuu paljon asioita, ja vanhempien kannattaa kysyä häneltä mieluummin ”Mitä kuuluu?” kuin ”Mitä verensokeri on?”
Muutamia vuosia ennen täysi-ikäisyyttä, mielellään jo 14–15 vuoden iässä, nuoren kanssa kannattaa ottaa puheeksi päihteet, ehkäisy, ajokortti ja ammatinvalinta.