Tukea ja hoitoa saa tai ei saa – riippuu asuinpaikastasi

Valtaosa diabetesta sairastavista olisi valmiita digitaalisten palvelujen laajempaan käyttöön, mutta terveydenhuolto ei. Diabetesta sairastavat kertovat psyykkisen tuen tarpeesta, mutta moni kokee aiheesta keskustelun vaikeaksi vastaanotoilla.

Nämä tiedot käyvät ilmi marraskuun puolivälissä julkaistusta Diabetesbarometrista 2023. Barometri piirtää nyt ensimmäistä kertaa kuvan diabeteksen hoidosta hyvinvointialueilla. Kiinnostava tulos on, että diabetesta sairastavat kertovat halustaan hyödyntää digitaalisia palveluita selvästi nykyistä enemmän. Osa haluaisi asioida terveydenhuollossa jopa ensisijaisesti digitaalisten ja etäyhteyksien kautta, jos siihen olisi mahdollisuus. Tätä terveydenhuoltojärjestelmämme ei vielä mahdollista.

Tilanne saa pohtimaan mikä jarruttaa digiloikkaa terveydenhuollossa? Ovatko taustalla toimialan toimintatavat tai tietosuojakysymykset, joiden ratkomisen työläys jarruttaa kehittämistyötä vai onko kyse kansallisen vision puutteesta. Selvää on, että digitalisaation mahdollisuuksien laajempaan käyttöön olisi selkeä tilaus. Diabetesbarometriin vastanneet kertovat, että vastaanotolle pääsee vasta pitkän jonottamisen jälkeen. Jono ei vanhoilla keinoilla lyhene, sillä ikääntyvässä Suomessa uusia potilaita riittää jononperälle ja diabeteksen hoidon ammattilaisista on paikoin huutava pula.

Toimivien digitaalisten palvelujen kehittäminen terveydenhuoltoon mahdollistaisi kasvokkaisten kohtaamisten kohdentamisen heille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Moni käyttää sujuvasti arjessaan kännykällä pankkipalveluja ja tilaa kauppakassin valmiina kotiin, osa asioi edelleen tuttuun tapaan konttorissa tai kivijalkamyymälässä.

Diabetesbarometriin vastanneet raportoivat myös puutteista diabeteksensa hoidon jatkuvuudessa sekä oman hoitajan tai lääkärin vaihtuvuudesta. Vastaanottoaikoja on myös lyhennetty ja tuttu vastaanoton paikka on saattanut siirtyä hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

Ei siis ihme, että useat vastanneet kertoivat, että he eivät saa tarvitsemaansa tukea omaan jaksamiseen sairautensa kanssa. Tiedon ja tuen tarpeesta kertoivat etenkin tyypin 1 diabetesta sairastavat. Uhkana on, että peruspalvelujen pirstaleisuus lisää järeämpien erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta.

Barometri toi esiin myönteistäkin: osa tyypin 2 diabetesta sairastavista kertoi palvelujen toimivan ja hoitonsa olevan hyvin hallinnassa. Hoitoa keskittämällä osa hyvinvointialueista on kyennyt turvaamaan osaavan omahoidon tuen diabetesta sairastaville. Hoitoa on keskitetty etenkin tyypin 1 diabetesta sairastavien ja monipistoshoitoa käyttävien tyypin 2 diabetesta sairastavien osalta.

Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut tasata eroja hoidon saatavuudessa ja laadussa eri puolilla Suomea. Ihmisten raportoimat kokemukset diabeteksen hoidosta kertovat, että tekemistä riittää edelleen – tukea ja hoitoa saa tai ei saa riippuen asuinpaikasta. Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjatulta palvelureformilta on lupa odottaa paljon, sillä juuri sen pitäisi kuroa umpeen aukkoja palveluissa.

Diabetesbarometriin kertoi omista kokemuksistaan 7 924 vastaajaa. Määrä on ennätysmäinen ja se kertoo ihmisten tarpeesta vaikuttaa. Yhdessä toimiessaan diabetesyhteisö on vaikuttava ja sen ääntä on vaikea sivuuttaa päätöksenteossa. Kiitos jokaiselle vastanneelle!

Riikka Nurmi
päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja