Joulukuun Diabetes-lehti jaetaan tilaajilleen näinä päivinä – katso nostot sisällöstä

Joulukuun Diabetes-lehden kansiotsikko kertoo ampumahiihtäjä Erika Jängän kohtaamista yllätyksistä. Karhut? Elämä kaikkine käänteineen on läsnä myös lehden muissa jutuissa. Katso alta nostomme tuoreen lehden sisällöstä! Jos olet painetun lehden tilaaja, saat lehden postitse aivan näinä päivinä. Verkkolehden avoimesta arkistosta löytyy luettavaa kaikille, koko verkkolehti on avoin vain diabetesyhdistysten jäsenille. Lisätietoja jäsenyydestä sekä liittymislinkki löytyy täältä.

Diabetesbarometri 2023: ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”

Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.

Mikään kehonosa ei säästy tupakan haitoilta

Tupakointi vaurioittaa koko kehoa, sillä elimistölle haitalliset aineet kulkeutuvat verenkierrossa joka kudokseen. Nikotiini vaikuttaa keskushermostoon ja siksi se aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Tupakointiin syntyy myös psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Diabetesta sairastavalle tupakointi on tuplariski. Lopettaminen kannattaa aina – eikä se ole edes niin vaikeaa kuin herkästi ajatellaan.

Lisää elinvuosia hyvällä hoidolla

Kansainvälinen tuore tutkimus osoittaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa. Tutkimustulos voi pelottaa, mutta hyvällä hoidolla diabeteksen lisäsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden ilmaantumista viivästyttää. Lisäksi liikakilojen laihduttaminen taudin alussa voi jopa normaalistaa sokeriaineenvaihdunnan.

Insuliinin vastavaikuttaja kortisoni kohottaa verensokeria

Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.

Vakavista vakavin jalkavaurio

Charcot’n jalka on diabeettisen neuropatiaan liittyvä sairaus. Se kehittyy tyypin 1 diabetesta sairastaville yleensä 50–60-vuotiaana ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmenen vuotta myöhemmin. Osa jaloista paranee kokonaan, osa jää paljon tervettä jalkaa huonommaksi. Kun diabetesta sairastavan toinen jalka turpoaa, punoittaa ja on lämmin, lääkärille lähtöä ei kannata lykätä.

Onkohan tämä diabulimiaa?

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä. Lue juttu Diabetes-lehden avoimesta arkistosta.

Liikuta luitasi

Luusto on elävä tukiranka ja tärkeä osa elimistön aineenvaihduntaa. Liikunta auttaa pitämään luut ehjinä lujittaen niitä ja kehittäen tasapainoa. Kehonpainoa kannatteleva kestävyysharjoittelu on luuston kannalta tehokkainta, mutta kannattaa liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja lisätä tehoja, kun kunto kasvaa.

Kukkiva ja kivulias vyöruusu kiusaa iäkkäintä väestöä

Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat. Ensin tulee kipu, sitten kehittyvät vesirakkulat ja tulehdusalue punoittaa. Vyöruusuinfektion jälkioireena voi olla pitkään jatkuva hermosärky. Diabetes näyttää nostavan hieman vyöruusun ilmaantumisriskiä. Vyöruusulta voi suojautua rokottautumalla.

Tukea vakavasti sairastuneelle

Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa

Antti Sainio hallitsee aidat ja diabeteksen

Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.

Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan

Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina. Lue juttu Diabetes-lehden avoimesta arkistosta.

Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.

Vertaisryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää

Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija. Uusia ryhmiä on tulossa ensi vuonna.