Hallitus esittää terveydenhuollon asiakasmaksuihin kymmenen prosentin indeksikorotusta sekä osaan palveluista vielä tämän lisäksi kymmenen prosentin tasokorotusta. Diabetesliiton näkemys on, että korotuksia ei tule tehdä. Vähintään tulisi luopua kymmenen prosentin tasokorotuksista.
Diabetesliitto on
antanut lausunnon valtioneuvoston asetuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta. Sen mukaan erikoissairaanhoidon maksujen korotus kohdentuisi suoraan diabetesta sairastavien perussairautensa vuoksi tarvitsemiin palveluihin silloin, kun diabetes vaatii erikoissairaanhoidollista erityisosaamista. Lausunnossa huomautetaan myös, että pitkäaikaissairauksia sairastaviin kohdentuu myös paljon muita terveydenhuollon menoja, kuten lääke- ja matkakuluja.
Diabetesliiton sosliaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Laura Tuominen-Lozicin mukaan terveydenhuollon kustannusten hallitseminen avuntarvitsijoiden suoria kustannuksia kasvattamalla ei ole kestävää: kokonaiskuvassa säästöjä syntyy, kun apua saadaan oikea-aikaisesti.
– Asiakasmaksut ajavat jo nyt pienituloisia ahdinkoon, ja palveluja voi maksujen vuoksi jäädä käyttämättä. Tiedämme, että moni diabetesta sairastava kokee diabeteksen aiheuttamat kustannukset isona menoeränä. Viidesosa tyypin 1 diabetesta sairastavista pitää diabeteksesta koituvia kustannuksia suurena tai melko suurena taloudellisena rasitteena oman kokonaistaloutensa kannalta, ja tyypin 2 diabetesta sairastavista jopa kolmannes kokee näin.
– Lääkkeiden lisäksi kustannuksia aiheutuu juuri palvelujen käytöstä. Nämä kustannukset koituvat maksettaviksi vuodesta toiseen. Maksujen korotukset tuntuvat monen pitkäaikaissairaan arjessa, Tuominen-Lozic huomauttaa.