Millaista on diabeteksen hyvä hoito – katso vinkit potilaille!
Diabetes on monimuotoinen ja yleinen sairaus, jonka hoitoon terveydenhuollossa ei ole yksiselitteisiä sääntöjä. Siksi diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää.
Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa, sanovat Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä ja sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic 27.10. ilmestyneen Diabetes-lehden artikkelissa Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen.
Diabetes-lehti kokosi ohjeet siitä, mitä tyypin 2 diabeteksen hyvään hoitoon kuuluu. Nämä asiat tulisi ottaa puheeksi tyypin 2 diabetesta sairastavan ihmisen vastaanotolla:
- alkuohjaus ja hoitosuunnitelman laatiminen
- liikunnan, ruokavalion ja laihdutuksen ohjaus
- laboratoriokokeet ja hoitotarvikkeet
- jalkojen ja silmien tutkiminen
- hoitoväsymys, masennus tai muut psykologiset ongelmat
- elämäntilanteen tai hoitotasapainon muutosten huomioon ottaminen.
Hoitorutiinien pintapuolinen opastaminen ei riitä alkuvaiheen ohjaukseksi, sanoo Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.
– Valitettavasti kaikki tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneet eivät koe, että ammattilaisilla olisi alkuvaiheessa aikaa heidän huolelliseen ohjaamiseensa. Tutkimuksiin ei välttämättä pääse heti, ja silloinkin saatetaan keskittyä mekaanisesti laboratorioarvoihin ja muihin numeroihin.
Tyypin 2 diabetesta sairastava tarvitsee lääkereseptin lisäksi tietoa ateriarytmin, ruuan ravintosisällön ja liikunnan vaikutuksista hoitoonsa ja vointiinsa. Hyvään alkuohjaukseen kuuluu myös, että ammattilainen ja diabetesta sairastava laativat yhdessä hoitosuunnitelman. Se sisältää tarkkoja tavoitteita ja konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhdessä sovitaan, millä tavalla ja kuinka usein tavoitteiden toteutumista seurataan.
Lääkäriin tyypin 2 diabetesta sairastavan tulisi päästä tarpeen mukaan. Tarvetta hoidon suunnittelemiseen uudelleen lääkärin kanssa on, kun elämäntilanteessa tai hoitotasapainossa tapahtuu muutoksia. Tarvetta voi olla myös ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin tai jalkojenhoitajan asiantuntemukselle.
Virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde, kreatiniini, HbA1c, perusverenkuva, paastoverensokeri, verenpaine, painoindeksi ja jalkojen kunto pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Veren rasva-arvot pitäisi mitata vuosittain, kun tyypin 2 diabeetikolla on kolesterolilääkitys.
Yhtä tärkeää on, että hoitaja tai lääkäri kysyy vähintään kerran vuodessa, miten diabetesta sairastavalla menee. Hoitoväsymys tai lääkityksen ikävät sivuvaikutukset eivät jää silloin piiloon, ja hoitoa voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Lain mukaan hoitovälineitä on saatava yksilöllisen tarpeen mukaan.
Kun kaikesta tästä huolehditaan, diabetesta sairastava voi elää pitkän, hyvän elämän ja yhteiskunta säästää terveyskuluissa. Diabeteksen riittämätön hoito tulee sen sijaan hyvin kalliiksi.
