Diabeteksen hyvä hoito suojaa aivoja ja sydäntä
Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elintavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin, kerrotaan juuri ilmestyneessä Diabetes-lehdessä.
Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena.
– Diabetes on valtimosairaus. Se vaikuttaa kehon kaikkiin valtimoihin eli mitä suurimmassa määrin myös aivojen ja sydämen vointiin, neurologi Mika Koskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta toteaa.
Diabeteksen huono hoitotasapaino kasvattaa merkittävästi riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon. Heikossa hoitotasapainossa oleva diabetes on korkean verenpaineen jälkeen toiseksi merkittävin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä yhdessä eteisvärinän kanssa. Alihoidettu diabetes nostaa myös sydänsairauksien riskiä.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että apukeinot kulkevat yhtä tiiviisti käsi kädessä kuin riskit. Diabeteksen tehokas lääkehoito paitsi tasaa verensokeriarvoja myös vähentää aivo- ja sydäntapahtumien riskiä. Lisäksi tärkeää on hoitaa tarvittaessa korkeaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja lääkityksen avulla yhtä määrätietoisesti. Verenpaineen suositusarvot ovat diabeetikoilla vieläkin alemmat kuin muulla väestöllä.
Positiivisuuden kautta
Myös elintavat vaikuttavat suuresti diabeteksen hyvään hoitotasapainoon ja aivojen ja sydämen terveyteen. Kaikkia kolmea edistävät samat tutut hyvät tottumukset: monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä uni, tupakoimattomuus, maltillinen alkoholinkäyttö ja pitkäaikaisen stressin välttäminen.
Onnistunut painonhallinta vaikuttaa niin ikään suuresti aivojen ja sydämen terveyteen.
– Avainsana painonhallinnassa on järkevyys. Pahinta on jojoilu alas ja ylös. Lievä ylipainokin voi olla hyvinvoinnin kannalta sopiva varsinkin, jos vyötärönympärys jää miehellä alle sadan ja naisella alle 90 senttimetrin, Mika Koskinen kannustaa.
Pelokas eri sairauksien riskien ynnäily on hänen mukaansa huono motivaationlähde uusien tottumusten opetteluun. Tavat muuttuvat parhaiten positiivisuuden kautta.
– Riskit kannattaa totta kai tiedostaa rehellisesti, mutta pienet muutokset onnistuvat paljon paremmin kivan pohjavireen kuin kauhukuvien kautta. Diabetesta sairastavankin kannattaa muistaa, etteivät mitkään omat teot tai edes täydellinen hoitotasapaino saa vaikkapa aivoverenkiertohäiriön riskiä laskemaan nollaan. Niin pieni se ei ole yhdelläkään ihmisellä, Mika Koskinen huomauttaa.