Siirry sisältöön

Paluu palveluskelpoiseksi? 

Kevään ja kesän mittaan neuvotellusta pääministeri Orpon hallitusohjelmasta löytyy yksi maininta diabeteksesta. Ehkä yllättäen diabetes mainitaan hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjaavassa luvussa, jossa todetaan, että hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioon ottaen varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabetesta sairastaville sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen. 

Varusmieskoulutusta annetaan vuosittain noin 21 000 varusmiehelle. Diabetesta sairastavia ei tähän joukkoon ole viime vuosina huolittu. Varusmiespalvelus oli mahdollista tyypin 1 diabetesta sairastaville lähes parinkymmenen vuoden ajan, jolloin reilut sata diabetesta sairastavaa miestä suoritti palveluksen.

Vuodesta 2001 alkaneesta tutkimusprojektista alkanut ja vuoteen 2018 jatkunut käytäntö, jossa diabetesta sairastavat saivat suorittaa palveluksen erillisen uusintatarkastuksen jälkeen ja tarkkojen terveydellisten kriteerien täyttyessä, lakkautettiin 2018 pääesikunnan päätöksellä. Syyksi kerrottiin palvelusturvallisuuteen kohdistuvat riskit.

Päätös herätti keskustelua diabetesyhteisössä, mutta sai myös huomattavan paljon julkisuutta mediassa valtakunnan pääjulkaisuja myöten. Se kertoi siitä, että maanpuolustus on suomalaisille tärkeä asia ja toisaalta yhdenvertaisuus tärkeä arvo. Moni ulkopuolinenkin kommentoija piti epäreiluna sitä, että maanpuolustustahtoisilta, toimintakykyisiltä nuorilta vietiin mahdollisuus varusmiespalvelukseen.

Diabetesliitto kirjelmöi Pääesikunnalle ja toi julki diabetesta sairastavien nuorten ja heidän läheistensä pettymyksen. Eduskunnan diabetesverkoston kautta asia sai lisää poliittista painoarvoa. Verkosto piti asiaa viime hallituskaudella aktiivisesti esillä muun muassa kirjallisilla kysymyksillä, vuoropuhelulla Puolustusvoimien kanssa ja ottamalla kantaa palvelusmahdollisuuden palauttamisen puolesta. 

Asevelvollisuuslain mukaan palveluskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että asevelvollinen suoriutuu palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta. Tämä palveluskelpoisuuden määritelmä on kiistatta toteutunut niiden diabetesta sairastavien kohdalla, jotka suorittivat varusmiespalveluksensa menestyksekkäästi.

Diabetesliitto on toistuvasti esittänyt, että palveluskelpoisuuden määrittelyssä tulisi jättää tilaa yksilölliselle harkinnalle yhdessä hoitavan lääkärin kanssa ja mahdollistaa palvelus siihen soveltuvuutta osoittavien perusteiden täyttyessä. Hallitusohjelmaan päätynyttä kirjausta voidaan pitää onnistumisena. 

Puolustusvoimat kertoo tarjoavansa yli viisisataa erilaista ja eritasoista tehtävää palvelukseen tuleville varusmiehille ja vakuuttaa, että palvelukseen astuvilla on hyvä mahdollisuus löytää mielekäs ja kykyjään vastaava palvelustehtävä. Tämä on varmasti mahdollista myös diabetesta sairastaville.

Käytäntö, jossa palveluksen suorittaminen perustui vapaaehtoisuuteen, oli reilu niin palvelukseen halukkaille kuin niillekin, jotka palvelukseen eivät halunneet. Diabetes on yksilöllinen sairaus, ja osalla diabeteksen huolellinen omahoito voi olla hankalaa epäsäännöllisissä ja fyysisesti ja henkisesti hyvin kuormittavissa palvelusoloissa. Vapaaehtoisuus takaa sen, että diabetesta sairastavat voivat halutessaan hakeutua palvelukseen, mutta kenenkään ei tarvitse venyä rajojensa yli pakon edessä.

Varusmiespalveluksen päätarkoitus on kuitenkin Suomen Puolustusvoimien valmiuden ylläpitäminen ja sodan ajan joukkojen kouluttaminen. Varusmiespalvelus ei ole pohjimmiltaan aikuistumisriitti tai meriitti tulevaisuuden työelämää varten. Tämä on syytä muistaa sekä vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien että niiden, jotka palvelusta eivät suorita, mikäli armeijan ovet jälleen diabetesta sairastaville avautuvat. 

Maanpuolustukseen liittyvät asiat kiinnostavat nyt kovasti, ja tämän saimme huomata myös kansainvälisen median ottaessa meihin yhteyttä kesän korvalla. Diabetesta sairastavien varusmiespalveluksen palauttaminen oli kiirinyt Ison-Britannian The Telegraphin toimittajakunnan tietoon, ja Diabetesliitolta haluttiin näkemystä asiaan.

Nato-jäsenyytemme ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ovat omiaan kääntämään katseita suomalaisen puolustusjärjestelmän erityispiirteisiin. Diabetesta sairastavien varusmiespalveluksessa olimme todella edelläkävijöitä: Suomen lisäksi vain Israelissa diabetesta sairastavilla on ollut mahdollisuus varusmiespalveluksen suorittamiseen, tosin järjestelyiltään käytännössä kuin päivätyönä suoritettavana koulutuksena kotoa asuen. Olisi hienoa, että tämä suomalainen ainutlaatuinen käytäntö saisi jatkoa. Diabetesliitto seuraa kirjauksen toimeenpanoa tarkasti.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic

Juttu on julkaistu Diabetes-lehdessä 4/2023.