Diabeteksen yleistyminen Suomessa ja globaalisti jatkuu – ennustetun kehityskulun katkaiseminen vaatii kansallisia toimia
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän diabetesta sairastavia henkilöitä kuin muissa korkean elintason omaavissa Euroopan maissa ja sairastavuus edelleen yleistyy tulevina vuosina. Asia käy ilmi Global Burden of Disease -tutkimusverkoston julkaisemasta globaaleja diabeteksen sairastavuutta, kuolleisuutta, riskitekijöitä ja tulevaisuuden ennustetta raportoivasta tutkimuksesta. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Lancet-tiedelehdessä 22. kesäkuuta.
Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan vuonna 1990 Suomessa diabetesta sairasti 3 716 henkilöä 100 000 henkilöä kohti laskettuna. Vuonna 2021 vastaava luku on 7 040 ja vuonna 2050 luvun ennustetaan olevan 9 248. Ikävakioitu diabeteksen sairastavuus kasvaa Suomessa lähes 150 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa on enemmän diabetesta sairastavia kuin muissa korkean elintason omaavissa Europan maissa keskimäärin. Suomea enemmän diabetesta sairastavia väkilukuun suhteutettuna oli Portugalissa (7 417) ja Iso-Britanniassa (7 751) vuonna 2021. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa oli 38 – 71 prosenttia enemmän diabetesta sairastavia vuonna 2021.
Vuonna 2050 korkean elintason omaavissa Europan maissa ennustetaan olevan keskimäärin 7 377 diabetesta sairastavaa. Suomea enemmän diabetesta sairastavia ennustetaan olevan vain Maltalla (9 952), Portugalissa (9 831) ja Iso-Britanniassa (10 464). Valtaosa diabetesta sairastavista on tyypin 2 diabetesta sairastavia niin Suomessa kuin muissa korkean elintason maissa.
Tutkimus raportoi myös diabeteksen riskitekijöiden kehitystä eri maissa. Suomessa, kuten monissa muissa maissa, ylipainon ja lihavuuden vuosikymmeniä jatkunut yleistyminen selittävät merkittävän osan sairastavuuden kasvusta. Myös huonot ravitsemustottumukset ja vähäinen liikkuminen ovat merkittäviä riskitekijöitä tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden yleistymisen taustalla yhdessä perimän kanssa.
Diabeteksen jatkuva yleistyminen haastaa hyvinvointi-Suomen
Kysymyksessä on Global Burden of Disease -verkoston globaalisti ja kansallisesti koko väestöä koskeva diabeteksen sairastavuuden ja tulevaisuuden ennustetta koskeva tutkimus. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, omaa Global Burden of Disease -verkosto suhteellisen vakaan ennustepohjan. Verkoston laskentamallit perustuvat aikaisempien vuosien ja olemassa olevan sairastavuuden tiedon ohella myös riskitekijöissä tapahtuviin muutoksiin.
Suomen Diabetesliiton hallituksen puheenjohtaja ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kuuluu tutkimuksen kirjoittajiin.
– Diabetesta sairastavien määrä voi olla tulevaisuudessa jopa nyt ennustettua suurempi. Tämä voi aiheutua siitä, että Suomen osalta käytössä ei ole vielä ollut mitatun liikkumisen tutkimusten tuloksia. Ne antavat liikkumisesta kyselyjä huonomman, mutta oikeamman kuvan, Vasankari arvioi.
– Ennustetun kehityskulun katkaiseminen vaatii kansallisia toimia. Diabetesta sairastavien ihmisten lukumäärän kasvu tulee haastamaan sekä Suomen terveydenhuoltoa että suomalaisten työ- ja toimintakykyä merkittävästi tulevina vuosina. Diabeteksen kanssa kamppailevia henkilöitä on jatkuvasti enemmän myös työväestössä, Vasankari sanoo.
Linkki julkaisuun:
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(23)01301-6/fulltext
Lisätiedot:
Tommi Vasankari, Suomen Diabetesliiton hallituksen puheenjohtaja, UKK-instituutin johtaja, p. 040 505 9157, tommi.vasankari(at)ukkinstituutti.fi
Global Burden of Disease -tutkimus on Seattlessa sijaitsevan Washingtonin yliopiston Institute of Health Metrics and Evaluationin johtama laaja kansainvälinen tutkimusverkosto, joka julkaisee lukuisien tarttumattomien tautien ja tartuntatautien sairastavuuden, kuolleisuuden ja riskitekijöiden globaaleja lukuja ja ennusteita tulevaisuuteen. Kesäkuussa 2023 Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus on osa laajempaa Global Burden of Disease 2021 -tutkimusta. Myöhemmin julkaistaan myös diabetesta sairastavien nuorten ja nuorten aikuisten vastaavia tuloksia.