Kesäkuun Diabetes-lehden teema on ikääntyminen – katso juttunostot
Tänään ilmestyneessä Diabetes-lehdessä on kosolti kesälukemista. Lue jutut kotiisi jaettavasta lehdestä tai verkkolehdestä. Jos et vielä ole Diabetes-lehden tilaaja, tee tilaus täällä. Diabetesyhdistyksen jäsenenä saat myös pääsyn kaikkiin verkkolehden artikkeleihin. Avoimesta arkistosta löytyy kaikille avoimia aiemmin julkaistuja artikkeleita. Kesäkuun lehdessä:
Kun kaikki hoitavat leiviskänsä, lääkinnällisiä laitteita on turvallista käyttää
Fimea valvoo lääkinnällisiä laitteita ja alan toimijoita Suomessa. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden asetus tiukensi vaatimuksia. Tavoitteena on parempi potilasturvallisuus. Yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä on kuitenkin se, että käytätpä diabeteksen hoidossa mitä tahansa lääkinnällistä laitetta, huolehdi siitä, että sinulla on aina varalla hoitovälineitä, joihin voit poikkeustilanteessa turvautua.
Kuinka vanha oikeasti olet?
Ihmiset vanhenevat eri tahtiin, eikä kalenteri-ikä aina kerro todellisesta toimintakyvystä. Keho voi ikääntyä elinvuosiin nähden nopeammin tai hitaammin. Kehon vanheneminen kalenteri-ikää nopeammin enteilee lyhyempää elinikää, hitaampi vanheneminen puolestaan ennakoi pidempää elinikää. Vanhenemisvauhtiin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin.
Salakavala korkea verenpaine
Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.
Leena Hakola tutkii ravitsemuksen ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle altistavat ja sairastumiselta lapsia suojaavat tekijät ovat tutkijatohtori Leena Hakolaa haastava tutkimusaihe. Hän selvittää tutkimustyössään ravintotekijöiden ja erityisesti rasvahappojen merkitystä tyypin 1 diabeteksen puhkeamisprosessissa. Lisäksi Hakolaa kiinnostaa, vaikuttaako antibioottien käyttö raskausaikana ja varhaislapsuudessa tyypin 1 diabeteksen riskiin.
Omannäköisten valintojen puolestapuhuja
Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.
Musiikki vie kohti valoa
Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.
Kun iäkäs ihminen syö huonosti
Ruokahalu on kadoksissa tai hellalla porisee päivästä toiseen iänikuinen makkarasoppa. Olisiko ikääntyneen diabeetikon ruokavaliossa tarkistamisen varaa? Iän karttuessa ihmisen toimintakyky usein heikkenee, eikä hän välttämättä jaksa käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Ruuan pureskelu voi tuottaa vaikeuksia, jos suu ja hampaat eivät ole kunnossa. Ruokahalun kadotessa voi myös soveltaa: ei ole pakko syödä tismalleen ruokaympyrän mukaisesti. Mutta riittävästä juomisesta kannattaa pitää huolta.
Vähän, mutta vauhdilla
HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo. Hän pudotti HIIT-harjoittelun avulla parikymmentä kiloa viidessä kuukaudessa.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua
Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä. Mieli ry:n kriisipuhelimeen tuli viime vuonna ennätykselliset 400 400 soittoyritystä, joista yli 90 000 puheluun ehdittiin vastata.
Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia
Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta. Erektiohäiriöitä voidaan hoitaa myös lääketieteellisin menetelmin.
Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita
Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Hän sanoo, että elämä voi olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan siitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten joukon hyvinvoinnista huolehditaan Suomessa. Hänen mielestään jokaiselle hyvinvointialueelle tarvitaan vanhusyksikkö, jolla on kokonaisvastuu alueen iäkkäiden hyvinvoinnista. Lue Pelkosen ajatuksista avoimessa arkistossa julkaistusta jutusta.
Näin käytät lääkkeitä turvallisesti
Ikäihmisillä on usein lääkekaapissaan monia erilaisia lääkkeitä, niin itsehoito- kuin reseptivalmisteitakin. Päällekkäiskäytön vaara kasvaa, jos lääkkeitä napsii sieltä sun täältä ja jos perustiedot lääkkeiden käytöstä eivät ole hallinnassa. Ongelmia voi tulla myös siitä, että vanhetessa elimistön koostumus muuttuu, ja kaikki rasvaliukoiset lääkkeet poistuvat kehosta hitaammin kuin nuoremmilla. Jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa keskushermostohaittoja. Geriatri Ulla Aalto kertoo, miten lääkkeitä voi käyttää turvallisesti. Osa ohjeista koskee kaikkia lääkkeenkäyttäjiä, ei pelkästään vanhuksia.
Ville saa virtaa tanssimisesta
Kun lappeenrantalainen Ville Pakkanen, 20, meni pikkupoikana ensimmäistä kertaa tanssitunnille, hän innostui musiikista ja liikkeestä. Sama into pitää häntä otteessaan edelleen. Breakdance-, streetdance- ja jazztanssitunneilta Ville saa virtaa. Breikatessa hän irrottaa usein insuliinipumpun, sillä se on tiellä lattialla tehtävissä liikkeissä. Se, että tanssitunnit ajoittuvat iltaan, tuo diabeteksen hoitoon omat haasteensa.
Lue verkkolehdestä kaikille avoimet:
Päätoimittaja, mediajohtaja Riikka Nurmen pääkirjoitus: Pitkää ikää ja hyvää elämää