Aniara Larmala: Sairastuminen johti ammatinvaihtoon

”Kun minulla todettiin ykköstyypin diabetes, työskentelin lentoemäntänä. Olin silloin noin kolmekymppinen kahden pienen pojan yksinhuoltaja. Samana päivänä lennolta kotiin palattuani, vaihdoin nopeasti virkavaatteet ja lähdin päivystykseen. Olin maininnut oireistani siskolleni, joka on lääkäri, ja hän oli kehottanut mittauttamaan verensokerin. Minulla oli ollut erilaisia oireita: jatkuvaa väsymystä, suun kuivumista, laihtumista, kovaa janoa sekä näön heikkenemistä.

Kun kuulin diagnoosin, olin valtavan helpottunut, sillä olin jo pelännyt sokeutuvani. Olin tullut vuotta aikaisemmin uskoon ja ajattelin, että diagnoosilla on jokin tarkoitus elämässäni. Oli myös helpottavaa kuulla, että epämääräisille oireilleni löytyi yksi selkeä syy. 

Todellisuus iski vasta, kun sain tietää, etten voisi jatkaa lentoemäntänä. Siihen aikaan diabeetikot eivät voineet tehdä lentotyötä Finnairilla, vaikka monissa eurooppalaisissa lentoyhtiössä se olikin mahdollista.

Jatkoin vielä neljä vuotta Finnairin markkinointiosastolla eri tehtävissä, mutta sitten ajattelin, että matkailuala saa riittää. 

Vuonna 2006 aloitin kiinteistönvälittäjänä Kiinteistömaailmassa. Asiakkaita riitti ja perustin oman asuntomyyntiyhtiön ja opiskelin alan tutkinnot. Tein mielenkiintoista ja hektistä välitystyötä yksitoista vuotta, kunnes paloin loppuun. Uupumuksesta toipuminen oli hidasta.  

Jossain vaiheessa totesin, että on pakko palata säännölliseen työhön, jotta eläkettä karttuu. Hain konduktööriksi VR:lle ja aloitin koulutuksen elokuussa 2022. 

Työhöntulotarkastus oli hyvin tarkka ja ehdin jännittää, kuinka siinä käy. Aikoinaan diabeetikot eivät voineet työskennellä konduktööreinä. 

Olen viihtynyt hyvin junatyössä. Päivät ovat vaihtelevia, saan kohdata ihmisiä ja työpaikka liikkuu. Tässä työssä on paljon samaa kuin lentotyössä. Työ on dynaamista ja etu on sekin, etteivät asiakkaat soittele perään työajan jälkeen. Ja rahaa ja aikaa säästyy, kun ei tarvitse hankkia itse työvaatteita. 

Insuliinipumppu, jonka olen jokin aikaa sitten ottanut käyttöön, on auttanut hallitsemaan verensokereita. Jos minulla olisi monipistoshoito tässä epäsäännöllisessä vuorotyössä, esimerkiksi pitkävaikutteinen insuliini ei taipuisi jatkuviin muutoksiin.”

Teksti: Sari Savela