Terveydestä, työ- ja toimintakyvystä ei pidä säästää

Työ- ja toimintakykyiset, hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta. Edes tiukassa taloustilanteessa terveydestä tinkiminen ei saa olla tulevan hallituksen säästölistalla.

Yhteiskuntamme ikääntyy, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Juuri siksi kannattaa panostaa palveluihin, hoitoihin, kuntoutukseen ja keinoihin, joilla voidaan tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia.

Me kaikki allekirjoittaneet haluamme olla mukana rakentamassa sosiaali- ja terveysjärjestelmää, jossa jokainen suomalainen voi luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut ja parhaimman mahdollisen hoidon, kun niille on tarvetta.

Kenenkään hoidon ei pidä olla siitä kiinni, missä asuu tai kuinka varakas on. Lääkkeiden omavastuuosuuden jaksotus on yksi keino, jolla voidaan helpottaa pitkäaikaisesti sairastavien alkuvuoden maksutaakkaa.

Epävakaassa maailmantilanteessa Suomen on huolehdittava yhteiskunnan toimintakyvystä yhä yllättävämpien kriisien aikana. Puolustusmenojen lisäksi on tärkeää satsata ihmisten arkiturvallisuuteen, kuten kaikkein tärkeimpien palveluiden saavutettavuuteen ja sujuvaan hoitoon ja palveluiden pääsyyn.

Tämä edellyttää hyvinvointialueilta systemaattista hoitopolkujen kehittämistä, jossa potilas ja läheiset ovat keskiössä. Mukaan kehitystyöhön tulee ottaa järjestöt ja arjen työtä tekevät toimijat.

Sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen tulee panostaa. Niiden avulla voidaan lisätä hyvinvointia ja vähentää sairauksien taakkaa. Tässä työssä keskeisessä roolissa ovat paitsi hyvinvointialueet, myös järjestöt ja kunnat – esimerkiksi varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri ja koulut.

Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat keskeisiä keinoja hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia. Oikea-aikaisella ja vaikuttavalla hoidolla, laadukkaalla kuntoutuksella sekä saumattomilla palveluketjuilla voidaan vähentää sairauksien pahentumisesta aiheutuvaa terveyspalveluiden tarvetta ja helpottaa sotealan huutavaa henkilöstöpulaa. Tähän tarvitaan muun muassa kansallisia laaturekistereitä ja laaturekistereiden aktiivista käyttöä asiakaskeskeisen toiminnan kehittämisessä.

Myös tutkimustoiminnan edellytykset ja riittävä rahoitus hyvinvointialueilla tulee varmistaa. Lääketutkimuksen toimintaedellytykset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulee turvata.

Kaikesta lääketutkimuksesta hyötyy ennen kaikkea potilas. Tutkimukset mahdollistavat uusimmat hoidot potilaille ja maksuttomat lääkkeet hoitoyksiköille. Lääketieteellinen tutkimus on laadukkaan terveydenhuollon edellytys.

Kustannus- ja terveyshyötyä tulee säästöjen sijaan hakea pitkällä aikajänteellä ja kehittämällä arviointi- ja seurantajärjestelmiä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule kohdentua vain lyhyen aikajänteen näkökulmaan, vaan Suomen tulee huolehtia siitä, että tämän päivän investoinnit ja panostukset ovat kestäviä myös tuleville sukupolvillemme. Lyhytnäköisestä kuluajattelusta on siirryttävä pitkäjänteisempään päätöksentekoon.

Kestävän talouden ehtona ovat hyvinvoivat ihmiset. Mitä pidempään pidämme ihmiset terveinä, työ- ja toimintakykyisinä, sitä paremmin myös julkinen talous voi.

Yhteiskannanotto hallitusneuvotteluille 16.5.2023 (pdf) (51 KB)

Allekirjoittajat:

Adhd-liitto ry

Aivoliitto ry

Aivovammaliitto ry

Allergia, iho- ja astmaliitto

Colores Suolistosyöpäyhdistys ry

Diabetesliitto ry

Epilepsialiitto ry

Europa Donna ry

Hengitysliitto ry

IBD ja muut suolistosairaudet ry

Invalidiliitto ry

Kilpirauhasliitto ry

Kuluttajaliitto ry

Kuuloliitto ry

Lihastautiliitto ry

Liikehäiriösairauksien liitto ry

Lääketeollisuus ry

Mielenterveysomaisten keskusliitto- FinFami ry

Muistiliitto ry

Munuais- ja maksaliitto ry

Näkövammaisten liitto ry

Psoriasisliitto ry

Reumaliitto ry

SosTe ry

Suomen Eturauhassyöpäyhdistys PROPO ry

Suomen Kipu ry

Suomen Luustoliitto ry

Suomen Migreeniyhdistys ry

Suomen Syöpäpotilaat ry

Sydänliitto ry

Sylva ry

Syöpäjärjestöt

Terveysteknologia ry